Rengastusatlas on tuhti tietopaketti
Suomen Rengastusatlas sai tunnustuksen esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta. Valtionpalkinnon perusteluissa pidettiin erityisen tärkeänä kansalaistieteen roolia.
– Rengastusatlakset koottiin kiitokseksi ja kannustukseksi vapaaehtoisille rengastajille heidän tekemästään jättimäisestä työstä, kertoo intendentti Jari Valkama Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on Helsingin yliopiston erillislaitos.
– Palkinnon myötä vapaaehtoisten työn ja kansalaistieteen merkitys korostuu entisestään.
Rengastustoiminta perustuu lintujen ainutkertaisiin ”henkilötunnuksiin”, jotka ovat luettavissa yksilön jalkaan kiinnitetystä renkaasta. Suomalaisia lintuja on rengastettu jo yli 100 vuotta. Tänä aikana renkaan on saanut jalkaansa 11,3 miljoonaa lintua, ja näistä on lähetetty Luomuksen Rengastustoimistoon yli 1,2 miljoonaa havaintoa.
Aineistoa on hyödynnetty niin lintujen muuttoreittien kuin talvehtimisalueiden selvittämisessä. Rengastuksen avulla saadaan tietoa muun muassa vuosittaisista kannanmuutoksista, lajikohtaisista muuttonopeuksista ja kuolinsyistä ja yksilön elinikäisestä jälkeläistuotosta. Rengastajien keräämä tieto muun muassa petolintujen ja uhanalaisten lajien pesäpaikoista on merkittävää esimerkiksi suojelualueiden rajaamisessa, tuulipuistojen sijoitusratkaisuissa tai kaavoituspäätöksiä tehtäessä.
Lisäksi on saatu selville maallikkoa kiehtovia yksityiskohtia, kuten pisin muuttoreitti tai pitkäikäisin lintulaji. Ensimmäistä ennätystä pitää hallussaan kalatiira ja jälkimmäistä etelänkiisla.
yhteiskunta, taide ja eläimet palkittiin
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon teos Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö – Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkija Helena Telkänrannan teos Millaista on olla eläin? saivat myös tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.
Tiedonjulkistamispalkinto myönnettiin myös Svenska litteratursällskapetin julkaisemalle Albert Edefeltin kirjeet ja taide -digitaalijulkaisulle, joka on toteutettu Helsingin yliopiston tutkijaosaamisen voimin. Julkaisun laajaan tekijäkaartiin kuuluvat humanistisesta tiedekunnasta väitelleet dosentti Henrika Tandefelt, FT Maria Vainio-Kurtakko ja FT Elisabeth Stubb. Myös julkaisun digitaalisuunnittelija FM Johan Kylander on yliopiston kasvatteja. [ed. 11.10.2016: lisätty Albert Edefelt -julkaisu]