Suomea vaivaa akuutti osaajapula usealla alalla. Uudellamaalla pula vaarantaa jo julkisten palveluiden lakisääteisen järjestämisen ja uhkaa yritysten kasvua. Lähes 80 % kotimaisista ja täällä toimivista kansainvälisistä yrityksistä kokee työvoimapulaa. Tarvitsemme lisää osaajia monille aloille, ja nämä osaajat pitää yhä useammin houkutella Suomeen ulkomailta.
Yliopistot ovat tärkeitä portteja, joiden kautta kansainväliset osaajat tulevat Suomeen. Erityisesti opiskelijana Suomeen tulevat luovat siteitä yhteiskuntaamme luontevasti opiskeluaikanaan ja jäävät tänne helpommin myös opintojen jälkeen. Samaan aikaan yliopistoilla on keskeinen rooli asiantuntijoiden eli tutkijoiden ja muun henkilökunnan rekrytoinnissa. Helsingin yliopisto on maan suurimpia työnantajia, jolle kansainvälinen rekrytointi tarkoittaa kisaa maailman parhaista aivoista ja uteliaista mielistä.
Kehitämme jatkuvasti tarjontaamme osaajapulan ratkaisemiseksi. Kansainvälisten maisteriohjelmien lisäksi tarjoamme nyt myös englanninkielisiä kandiohjelmia. Niiden myötä opiskelija voi suorittaa opintojaan Suomessa pidemmän ajan, jolloin hänellä on paremmat mahdollisuudet esimerkiksi oppia kielemme.
Kansainväliset opiskelijat haluaisivat valmistuttuaan työskennellä Suomessa, mutta heiltä puuttuu yhteyksiä yrityksiin ja muihin työnantajiin. Ongelman ratkaisemiseksi olemme käynnistäneet ryhmämentorointiohjelmia, jossa opiskelijoille tarjotaan mentorointia ja tietoa oman alan töistä sekä verkostoitumista suomalaisten yritysten kanssa tai alumnien tukea ja neuvoja.
Tehdyn työn tuloksena hakijamäärämme ovat lisääntyneet tasaisesti – tänä vuonna saimme ennätysmäärän kansainvälisiä hakijoita. Tämän lisäksi tarvitsemme kuitenkin myös poliittisia päätöksiä osaajapulan helpottamiseksi.
Korkeakoulujen rooli osaajien houkuttelussa on tunnistettava paremmin. Kun korkeakouluilla on mahdollisuus ja resurssit lisätä aloituspaikkoja eri kielisissä ohjelmissa, koulutus on houkuttelevaa ja kiinnostavaa maailmanlaajuisesti. Päättäjien onkin seuraavalla hallituskaudella varmistettava riittävä rahoitus aloituspaikkojen lisäämiseksi.
Maahantulon, oleskelulupien ja Suomeen jäämisen esteitä on purettava määrätietoisesti. Opiskelijoiden ja tutkimushenkilöstön oleskeluluvan saamista on helpotettava ja nopeutettava mahdollistamalla digitaalinen tunnistautuminen. Tutkijat perheineen tulee ottaa erityisasiantuntijoille tarkoitetun pikakaista-palvelun piiriin. Lisäksi suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneille kansainvälisille opiskelijoille tulee myöntää jatkossa automaattisesti oleskelulupa.
Kansainväliset osaajat on nähtävä kokonaisina ihmisinä eikä vain työvoimana. Suomi on houkutteleva mahdollinen uusi koti opiskelijoille ja asiantuntijoille, vaikka emme aina itse tunnista omia vahvuuksiamme. Laadukas koulutus, vähäiset hierarkiat ja turvalliset mutta eläväiset kaupungit ovat arvostettuja valttejamme.
Me tarvitsemme tänne uusia suomalaisia – opiskelijoita, osaajia, naapureita, vanhempia, kokonaisia perheitä. Toivotetaan heidät siis tervetulleiksi kaikilla yhteiskunnan tasoilla.