– Yliopistojen profiloituminen on ollut tapetilla viimeiset 20 vuotta, mutta varsin vähän on tapahtunut hallinnon tehostamisen lisäksi, sanoo humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki, joka on myös Suomen tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsen ja Suomen Akatemian hallituksen edellinen puheenjohtaja.
Hän on kirjoittanut yhdessä Aalto-yliopiston rehtorin Tuula Teerin kanssa tänään 20.3. julkaistavan pamfletin Innovaatioiden perusta murenee – Yhdeksän ehdotusta yliopistojärjestelmän korjaamiseksi, joka julkaistaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan pienessä vaalisarjassa.
272:sta yksiköstä 140:ään
Esimerkiksi saksan kieltä opetetaan Suomessa kahdeksassa yliopistossa.
– Se tuntuu väärältä mitoitukselta, toteaa Mustajoki.
Kun aineita opetetaan monessa paikassa, yksiköt jäävät pieniksi. Pienten yksiköiden ongelma on Mustajoen mukaan se, että monipuolista opetusta ei pystytä tarjoamaan.
Isommissa yksiköissä voitaisiin Mustajoen mukaan tehdä myös monipuolisempaa ja laadukkaampaa tutkimusta.
– Huippututkijat ovat meillä korkeatasoisia, mutta heidän lisäkseen meillä on iso harmaa massa, jonka tutkimustoiminta on kansainvälisesti näkymätöntä. Tämä näkyy eri mittareissa, joilla mitataan tieteen tasoa ja verrataan maita.
Mustajoki ja Teeri esittävät, että tämänhetkisen 272 toiminnallisen yksikön sijasta Suomelle riittäisi vain noin puolet eli 140 yksikköä.
Maisteriopinnot ehdollisiksi
Kirjoittajakaksikko ehdottaa myös, että kandidaattitason opinnot erotettaisiin maisteritasosta. Kandiopintoja olisi tarjolla useammassa yliopistossa kuin maisteritasoa — ja tohtoriopintoja kaikkein harvimmassa.
– Maisteriopintoihin ei tulisi automaattista oikeutta niin kuin nykyään. Tämä ei ole saanut kannatusta ministeriössä, mutta me näemme, että se olisi parannus nykyiseen.
Kansainvälistyminen kulkee Suomessa lupaavaan suuntaan, mutta olemme silti jäljessä muista Pohjoismaista esimerkiksi ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden rekrytoinnissa. Siksi Mustajoki ja Teeri esittävät, että neljännes rekrytoitavista professoreista ja tutkijoista tulisi ulkomailta.
Pamfletin mukaan tieteen huippumaissa Yhdysvalloissa ja Sveitsissä kansainvälinen rekrytointi on aivan toisella tasolla kuin Suomessa.
Varovaisuutta mittarointiin
Yliopistouudistus on saanut paljon kritiikkiä akateemiselta kentältä. Kritiikin mukaan päättäjien käsitys huippututkimuksesta ja tehokkuudesta on pinnallinen ja haitallinen perustutkimukselle, joka on kaiken selkäranka. Miten pamfletti suhtautuu tähän ongelmaan?
– Lähdemme siitä, että tulosta pitää voida vaatia, sillä veronmaksajien rahojahan tässä käytetään, Mustajoki sanoo.
– Kaikille aloille eivät kuitenkaan sovi samat mittarit ja niiden käytössä on oltava varovainen. Siksi mekaanisten mittarien lisäksi voitaisiin hyödyntää asiantuntijapaneeleita.
Pamfletistit ovat löytäneet parannettavaa myös rahanjakomallista. Tutkimuksen laatua voitaisiin mitata myös vertaisarvioinneilla.
– Viiden, kuuden tai seitsemän vuoden välein kansainvälinen asiantuntijapaneeli voisi arvioida tutkimuksen tasoa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, jota on muuten vaikea mitata.
Mustajoki korostaa, että monet pamfletin ehdotuksista ovat tavalla tai toisella olleet esillä muuallakin.
– Ehdotamme tapoja edetä ripeämmin tarjoamalla konkreettisia ideoita.
Suomen yliopistot UNIFI ry julkistaa ensi viikolla 25.3. aloittain eritellyt ehdotuksensa ylioipistojen rakenteellisesta kehittämisestä.