Vaikuttavimmat tiedelöydöt

Säkenöivimpiä tieteentekijöitä listannut Thomson Reuters nostaa korokkeelle kuusi Helsingin yliopiston tutkijaa. Suomi pärjää parhaiten geotieteissä sekä molekyylibiologian ja genetiikan sarjassa.

Yksi tutkimussaavutusten kuuluisimmista puntaroitsijoista, Thomson Reuters, julkaisi kesäkuussa listauksen tieteentekijöistä, joiden löytöjä kollegat siteeraavat erityisen ahkerasti. Listalle poimittiin noin 3200 tutkijaa heidän 11 viime vuoden aikana keräämiensä viittausten perusteella.

Tälle The World’s Most Influential Scientific Minds 2014 -listalle valikoitui 14 suomalaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa pääasiallisesti työskentelevää geo-, lääke-, maatalous- ja biotieteilijää, lääketutkijaa, mikrobiologia ja geneetikkoa.

Esimerkiksi Ruotsista listalla on lähes 30 nimeä ja Ranskasta yli 80. Ykkönen on totutusti Yhdysvallat.

6 × Helsingin yliopisto

Suomalaistähdistä kuuden kotiyliopistoksi on merkitty Helsingin yliopisto, minkä lisäksi esimerkiksi Itävaltaa listalla edustavalla emeritusprofessori Jaakko Tuomilehdolla ja Ruotsille pisteitä keräävällä FiDiPro-professori Leif Groopilla on tiiviit siteet Helsinkiin. Molemmat ovat olleet vuosia vahvistamassa Meilahden kampuksen diabetestutkimusta.

Muista Suomen listaedustajista neljä on valtion tutkimuslaitoksista, kolme Itä-Suomen yliopistosta ja yksi Oulusta. Alakohtaisesti arvioiden Suomi on vahvin geotieteissä sekä molekyylibiologian ja genetiikan sarjassa.

Lääkkeistä ja sydämestä

Groopin, Tuomilehdon sekä vuonna 2010 syöpään menehtyneen professori, akateemikko Leena Palotien lisäksi listalle mahtuu kaksi muutakin meilahtelaistutkijaa, professori Mikko Niemi sekä yliopistollisen keskussairaalan sydänyksikköä luotsaava kardiologi Markku S. Nieminen. Professori Niemisen johtama yksikkö vastaa muun muassa Suomen sydänsiirroista.

Niemi puolestaan tutkii solukalvolla olevien, lääkeaineita soluihin kuljettavien proteiinien geneettisiä eroja ihmisten välillä. Hänen maineikkaimpiin julkaisuihinsa kuuluu työ, joka selittää kolesterolipitoisuutta alentavina lääkkeinä käytettyjen statiinien mahdollisia haittavaikutuksia. Niemen ryhmä löysi ongelmille selityksen geenimuutoksesta, joka vaikuttaa erään maksassa toimivan kuljetusproteiinin ominaisuuksiin.

Ilmaston tulevaisuus ja elintarvikkeiden turvallisuus

Geotieteiden listalle Helsingin yliopistosta kipusi akatemiaprofessori Markku Kulmalan lisäksi hänen johtamassaan huippututkimusyksikössä työskentelevä professori Tuukka Petäjä. Samaan yksikköön kuuluu myös listalle Ilmatieteen laitokselta yltänyt tutkimusprofessori Veli-Matti Kerminen. Kermisellä on professorikokemusta Helsingin yliopistostakin, vuosilta 2009‒2010.

Kulmalan huippuyksikkö tutkii ilmakehää ja sen vuorovaikutuksia eri ekosysteemien kanssa, tavoitteenaan tarkentaa tietämystämme ilmastonmuutoksen prosesseista.

Viikin kampusta listalla edustaa eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa molekyylimikrobiologian spesialistina työskentelevä akatemiaprofessori Willem de Vos, joka saatiin Groopin tapaan rekrytoitua Suomeen FiDiPro-professoriksi.

De Vos tutkii ihmisen suolistomikrobiston monimuotoisuutta, hyvinvointia ja tehtäviä. Yksi akatemiaprofessorihankkeen erityiskohteista on maitovalmisteiden probiootti Lactobacillus rhamnosus GG.

Tekstiä korjattu 10.7. Statiineja oli uutisessa virheellisesti nimitetty verenpainelääkkeiksi. Todellisuudessa niitä käytetään veren kolesterolipitoisuuden alentamiseen.