Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2024.
Yliopistojen ylistys on tavallista poliitikkojen juhlapuheissa ja ohjelmapapereissa. Niissä analysoidaan hienosti tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen hyötyjä paitsi sivistyksen myös kilpailukyvyn ja omavaraisuuden näkökulmista.
Tuorein toivonpilkahdus nähtiin, kun jatkokaudelle valittu Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen linjasi ohjelmassaan Euroopan suuntaa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Ohjelma vaikuttaa lupaavalta: tutkimus ja innovaatiot ovat EU:n talouskehityksen keskiössä. Von der Leyenin suunnitelmat ovat linjassa Helsingin yliopiston EU-vaaliviestien kanssa.
Lupaavia puheita on EU:sta kuultu ennenkin. Päättäjät tuppaavat kuitenkin unohtamaan kauniit sanat tieteestä heti, kun ne täytyisi konkretisoida rahaksi.
Tulevissa EU:n rahoituskehysneuvotteluissa testataan nyt unionin todellisia prioriteetteja ja uudistumiskykyä. Tutkimuksen, innovaatioiden ja osaamisen edistäminen on keskeistä tulevaisuuden ja EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn rakentamisessa. Nyt vain noin 13 prosenttia EU-rahoista on allokoitu kilpailukykyä edistäviin toimiin. On korkea aika uudistaa EU:n rahanjakoa, jotta von der Leyenin ohjelman tavoitteet saavutettaisiin.
Kiina pumppaa rahaa tutkimukseen, Yhdysvallat haalii vihreitä investointeja
Koko EU:n rahoituskehyksen painopistettä tulee muuttaa niin, että se vahvistaa Euroopan osaamista. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ja Erasmus+ -ohjelman budjetit on kaksinkertaistettava. Osaavia ihmisiä ja maailmanluokan tutkimusta todella tarvitaan: maanosamme väestö vanhenee, ja hitaan talouskasvun Eurooppa kilpailee rahaa tutkimukseen pumppaavan Kiinan sekä vihreän siirtymän investointeja Euroopasta haalivan Yhdysvaltojen kanssa.
Tyhjien puheiden aika on ohi. Suomen on toimittava muutoksen aktiivisena ja aloitteellisena suunnannäyttäjänä. Myös europarlamentaarikoillamme on tärkeä rooli neuvotteluissa EU:n pitkän aikavälin budjetista. Ennen vaaleja liki kaikki puolueet julistivat, että tutkimukseen ja innovointiin pitää investoida aiempaa enemmän. Toivotaan, että puheet pitävät.
Siis vähemmän siltarumpuja ja enemmän osaamista Eurooppaan!
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston rehtori.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.