Uusi rahoitusmalli kannustaa yliopistoja työnjakoon

Rahoitusmalliehdotuksessa opetuksen ja tutkintojen painoarvo kasvaa. Tavoitteena on, että opiskelijat saavat laadukkaan koulutuksen, opinnot sujuvat jouhevasti ja opiskelijat valmistuvat aikataulun mukaan.

Yliopistojen uutta rahoitusmallia on työstetty osana korkeakoulujen yhteistä Visio2030 –työtä. Rahoitusmallia pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa OKM:lle tänään.

Ehdotetussa rahoitusmallissa koulutuksen ja tutkintojen painoarvo on entistä suurempi. Se vastaa ajan haasteisiin edistämällä sujuvaa valmistumista, jatkuvaa oppimista, kansainvälistymistä ja yliopistojen omaa kehittämistä.

Tärkeä osa uudistusta on tutkintokattojen väljentäminen. Se mahdollistaa yhtäältä joustavan reagoinnin yhteiskunnan tarpeisiin ja toisaalta edellytykset profilointiin ja yliopistojen välisen työnjaon kehittämiseen.  Ministeriön asettamat tutkintokatot ovat tähän saakka pitkälti sementoineet sen, mitä tutkintoja yliopistot tuottavat.

– Ensi vaiheessa yliopistot varmaankin reagoivat muutokseen laajentamalla opetustaan omilla painoaloillaan. Jokainen yliopisto luultavasti lisää tutkintotuotantoaan ja pyrkii kaikin keinoin nopeuttamaan tutkintojen suorittamista, Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä arvioi uuden mallin vaikutuksia.

Pitkäjänteisyyttä kehittämiseen

Uudessa mallissa strategisen rahoituksen osuus kasvaa. Sen avulla ministeriö tukee yliopistojen rakennekehitystä eli niiden profiloitumista ja työnjakoa.

Kaikkien yliopistojen strategiakauden pituudeksi tulee kymmenen vuotta, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun sekä eri yliopistojen strategioiden koordinaation.

– Uskoakseni uusi malli edistää merkittävästi yliopistojen työnjakoa, vauhdittaa rakennemuutosta ja yliopistojärjestelmän tehokkuutta. Jokaisen yliopiston on mietittävä rooliaan kansallisessa työnjaossa, joten profiilialueiden valinnasta tulee yliopistoille keskeinen strateginen linjaus, rehtori Jari Niemelä sanoo.

Jatkuva oppiminen yliopistojen työpöydälle

Helsingin yliopisto on valmis edistämään kansalaisten jatkuvaa oppimista, mitä maan hallitus on pitänyt tärkeänä.

– Tällaisen koulutuksen järjestämistä varten yliopistot kuitenkin tarvitsevat lisärahoitusta, nykyresurssein se ei onnistu, Niemelä huomauttaa.

Jatkuvan oppimisen periaatteiden määrittely ja niveltäminen tutkinto-opetukseen on haaste kaikille yliopistoille.

– Toivoakseni yliopistot sopivat tässäkin työnjaosta ja yhteistyöstä, Niemelä sanoo.   

Helsingin yliopistosta rahoitusmallin valmisteluryhmässä ovat olleet mukana rehtori Jukka Kola ja sittemmin Jari Niemelä sekä professori Hannu Vartiainen.

Lue lisääTutustu Helsingin yliopiston näkemyksiin seuraavaa hallituskautta 2019–2023 varten