Presidentti Sauli Niinistö muistutti uudenvuodenpuheessaan jokaisen ihmisen oikeudesta turvalliseen elämään. Turvallinen elämä rakentuu monista tekijöistä, myös mahdollisuudesta tehdä työtään rauhassa, ilman pelon tunnetta. Työrauha kuuluu kaikille, myös tieteentekijöille.
Olen huolestunut tutkijoihin ajoittain kohdistuvasta kiusaamisesta ja tieteellisen tiedon vähättelystä. Yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin kiristyminen on valitettavasti myös johtanut tapauksiin, joissa tutkija ei enää uskalla osallistua julkiseen keskusteluun.
Tutkimustulosten tuleminen osaksi julkista keskustelua on tärkeää maamme menestyksen kannalta. Tieteen löydökset luovat ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja antavat ideoita yritystoimintaan. Niiden avulla saamme parempaa ymmärrystä esimerkiksi terveellisistä elämäntavoista, tekoälystä ja Suomen historiasta.
Tiede syntyy tutkimustyöstä, jota rahoitetaan eri tavoin. Yhteistä tutkimusrahan saamiselle on tiukka arviointiseula, joka rahoitusta hakevan tieteentekijän on läpäistävä. Arviointi on aina riippumatonta ja tehdään asiantuntijoiden lausuntojen perusteella. Järjestelmän ansiosta yliopistoissa tehtävä tutkimus on laadukasta ja tehty vahvasti säänneltynä sekä hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla – oli aihe mikä tahansa.
Erilaiset tutkimusaiheet kuuluvat akateemiseen vapauteen, joka on yliopistoille tärkeä arvo. Akateeminen vapaus on myös yksi keskeinen demokraattisen yhteiskunnan taustatekijä vapaan median ja toimivan kansalaisyhteiskunnan tavoin.
Scholars at Risk -järjestö seuraa tieteen vapauden ja tutkijan sananvapauden loukkauksia eri puolilla maailmaa. Viimeksi kuluneen vuoden aikana eriasteisia hyökkäyksiä tutkijan työtä kohtaan raportoitiin lähes 300 kertaa. Monet näistä tapahtuivat autoritaarisesti johdetuissa valtioissa, mutta loukkaukset eivät ole tuntemattomia myöskään suhteellisen vakiintuneissa demokratioissa. Euroopassa tutkijoilla on ollut vaikeuksia viime aikoina erityisesti Unkarissa ja Puolassa.
Tieteen autonomian ja tutkijoiden sananvapauden kaventaminen ennakoi usein myös laajempia sananvapauden ja muiden perusoikeuksien loukkauksia. Siksi kyse ei ole vain tutkijayhteisöön rajoittuvasta asiasta. On tärkeää, että kiinnitämme asiaan huomiota myös täällä kotimaassa. Tehdään yhdessä töitä turvallisen keskustelukulttuurin eteen – niin Suomi pysyy sivistyneenä.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansleri. Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 24.1.