Tohtorikoulutuksen antamia työelämävalmiuksia on tarpeen parantaa

Tohtorien työllistymisestä on käyty Helsingin Sanomien sivuilla monipuolista keskustelua. Suomessa suoritetaan vuosittain hieman yli 1 700 tohtorin tutkintoa. Samanaikaisesti niin akateeminen kuin yliopistojen ulkopuolinen työelämä ovat murroksessa. Vaikka tohtoreiden työllisyys on edelleen korkeampi kuin muilla koulutusasteilla, yliopistoissa on jo jonkin aikaa kiinnitetty kasvavaa huomiota siihen, että tohtorikoulutuksen antamia työelämävalmiuksia on tarpeen parantaa.

Helsingin yliopistossa toteutettiin vuosina 2014-2017 laajamittainen tohtorikoulutusuudistus. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että kaikki tohtorikoulutettavat rahoituslähteestään riippumatta pääsevät osallisiksi tohtoriohjelmien ja tutkijakoulujen ohjauksesta ja koulutustarjonnasta. Jokaisen Helsingin yliopistosta valmistuvan tohtorin on mahdollista sisällyttää tutkintoonsa opintoja esimerkiksi projektinhallinnasta, viestinnästä ja muista työelämässä yleisesti tarvittavista taidoista.

(HS 13.11.2018), että Helsingin yliopisto ryhtyisi suunnannäyttäjäksi kehittämään tohtoreille systemaattisia urapolkuja. Askelia tähän suuntaan on jo otettu. Jokaiselle tohtorikoulutettavalle tullaan nimeämään seurantaryhmä, joka tukee väitöskirjatyön ohella myös koulutettavan yksilöllistä urasuunnittelua. On suositeltavaa kutsua seurantaryhmään myös yliopiston ulkopuolella työskenteleviä asiantuntijoita. Yliopiston neljä tutkijakoulua järjestävät urasuunnittelua tukevaa koulutusta ja hyödyntävät yliopiston tohtorialumnien kokemusta yhteiskunnan eri sektoreilta.

Kuten HS (3.11.) totesi, valtion tuki tieteelle on 2010-luvulla vähentynyt. Helsingin yliopisto osoittaa omasta perusrahoituksestaan vuosittain runsaat 10 miljoonaa euroa tohtorikoulutettavien nelivuotisiin työsuhteisiin. Helsingin yliopiston oma Tiedesäätiö tukee niin ikään palkkarahoituksella väitöskirjatutkimusta aiemmin myönnettyjen apurahojen sijaan.

Tohtorikoulutettavan työskentelyolosuhteet voivat vaihdella rahoituksen lisäksi myös tieteenaloittain riippuen siitä, tehdäänkö tutkimusta yksin vai tutkimusryhmässä. Suomalaisissa yliopistoissa halutaan edelleen sallia osa-aikainen väitöskirjatutkimus. Me Helsingin yliopistossa tervehdimme ilolla (HS 13.11.) etsiä yhteistyössä uudenlaisia ratkaisuja kaikkien tohtorikoulutettavien integroimiseksi vahvemmin osaksi yliopistojen työyhteisöä. Yliopistona meille on tärkeää, että säätiöiden rooli tutkimuksen rahoittajana tehdään näkyväksi.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori. Teksti on julkaistu -osiossa 19.11.2018.