Suomen yliopistojen yhdistys UNIFI julkisti tänään 25.3. ehdotuksia siitä, kuinka työnjakoa ja oppialojen painotuksia pitäisi yliopistoissa muokata — tieteen laadun, fiksun opetustarjonnan ja järkevän energiankäytön hengessä.
Esimerkiksi ranskan kieleen tai hallinnon tutkimukseen ei ehdotusten mukaan vastaisuudessa enää entisessä määrin panostettaisi Helsingin yliopistossa, mutta vastavuoroisesti vaikkapa viron ja espanjan, ”Global Studies” -aiheiden ja tilastotieteen asemaa vahvistettaisiin.
Ehdotukset valmisteli UNIFIlle viisi tieteenaloittain erikoistunutta työryhmää, jotka ottivat yliopistojen työnjaon lisäksi kantaa myös tieteen eri sektorien muuttuneisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Kauppatieteissä on satsattava nousevien talouksien ymmärtämiseen, kieltenopetuksessa erityisesti kiinan osaajien kouluttamiseen ja niin edespäin. Fysiikassa ja kemiassa puolestaan yhä suurempi osa maistereista saisi jatkaa oppiuraansa tohtoriksi asti.
Helsingin yliopiston johdon mukaan UNIFIn raporteissa on hyviä avauksia, mutta ehdotusten mittakaava saisi olla rohkeampi.
– Voisiko yksiköitä vielä yhdistää? kysyy vararehtori Keijo Hämäläinen, joka oli Helsingin yliopiston edustajana mukana luonnontieteitä ruotineessa työryhmässä.
Filosofit rintamaan, laitteet yhteiskäyttöön
Raporteista löytyy vinkkejä myös yliopistojen sisäisiin remontteihin. Esimerkiksi filosofia on Helsingin yliopistossa jakautunut humanistiseen ja valtiotieteelliseen tiedekuntaan kolmeksi oppiaineeksi, minkä lisäksi alan vahvaa tutkimusta löytyy teologisesta ja oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Onko tämä järkevää? työryhmä kysyy.
Toisaalta jo viritellyt yhteistyöverkostot ja -yksiköt saavat kiitosta. Oivia toiminnan kehittämisen malleja ovat muiden muassa Helsingin yliopiston, Aallon ja Hankenin HECER-verkosto kauppatieteissä, HY:n ja Aallon tietotekniikan tutkijoiden yhteinen HIIT, samojen yliopistojen Digital Humanities -ohjelma sekä lääketieteen alalle rakennetut Biokeskus Suomi ja syöpäkeskusten verkosto.
Lääketieteissä kannattaisi työryhmän mukaan harkita kansallista koordinaatiota myös biopankkeihin ja koe-eläintoimintoihin. Lääketieteessä ja luonnontieteissä saumattoman yhteistyön arvo vielä korostuu, koska laitteet ovat kalliita ja niiden yhteiskäyttö siksi tärkeää.
Kaikista kandeista maistereita?
Yhteiskunnallista alaa peranneen työryhmän mukaan rahakannustimet yliopistojen yhteisille tutkinnoille, opintokokonaisuuksille ja kursseille ovat liian vähäiset. Muutokset etenisivät rivakammin, jos valtio kannustaisi vastavuoroiseen koulutustarjontaan ja vastuunjakoon, ryhmä toteaa.
Heidän raportistaan saa tukea myös Arto Mustajoen ja Tuula Teerin viime viikolla pamfletissaan esittämä ajatus, että kandidaatinopinnoista maisteriopintoihin siirtymiseen rakennettaisiin pieni kynnys.
Läheskään kaikkien kandidaattien ei vastaisuudessa tarvitsisi edes kiivetä sen yli, kunhan työelämä ottaa omakseen ajatuksen kandien palkkaamisesta. Toisaalta maisteriksi aikovia välitarkistuspiste voisi motivoida ottamaan alkuvaiheen opinnotkin tosissaan, ryhmä arvioi.
– Kaksiportaisuuden vahvistaminen on hyvä tavoite, ja siihen tähtää myös Helsingin yliopiston oma koulutusuudistushanke, vararehtori Hämäläinen sanoo.
Tulevaisuudessa opiskelijat hakevat laveammin rajattuihin opintokokonaisuuksiin, ja omaa oppialaa voi tarkentaa opinnot jo aloitettuaan. Luonnon-, metsä-, yhteiskunta- ja kielitieteissä suunta on jo kohti laaja-alaisempia hakukohteita.
‒ Haluamme lisätä horisontaalisiirtymiä ja liikkuvuutta.
Yo ja amk — yhteen vai erillään?
Kaksiportaisuus korostui myös niissä tällä viikolla julkistetuissa selvitystuloksissa, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö oli tilannut konsulttiyhtiöltä ja kansainväliseltä asiantuntijaryhmältä.
Helsingin yliopisto on OKM:n teettämien selvitysten linjoilla myös yliopistojen ja ammattikorkeiden erillään pitämisessä, vaikka yhteistyötä onkin viisasta tiivistää, Hämäläinen sanoo.
– Ainakin Lappeenrannassa ja Tampereella on yhteistyöstä hyviä suunnitelmia.