Yliopiston kampukset pohtivat parhaillaan, miten ne voivat jalostaa tutkimustuloksiaan entistä paremmin koko yhteiskunnan hyödyksi. Useaan tiedekuntaan onkin vuoden 2022 alussa nimitetty oma innovaatioista vastaava varadekaani.
Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tehtävään valittu Sasu Tarkoma kertoo, että eri kampusten varadekaanit ovat jo tavanneet porukalla ja vaihtaneet ajatuksia uudesta roolistaan.
– Olemme innoissamme siitä, että saamme viedä tällaista tärkeää asiaa eteenpäin.
Varadekaanit tekevät yhteistyötä syksyllä perustetun, kumppanuuspalvelut yhdistävän Inno-tiimin kanssa ja auttavat tiedekuntia nostamaan innovoinnin ja yritysyhteistyön uudelle tasolle.
Keskustakampuksella uskotaan, että suurin potentiaali piilee tieteenalojen yhteistyössä
Monialaisuus on innovoinnissa Helsingin yliopiston vahvuus, ajattelee kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani Johanna Mäkelä. Kun eri alojen tutkimusryhmiä törmäytetään, saattaa syntyä jotakin uutta ja yllättävää.
– Uskon, että tieteidenvälisellä yhteistyöllä innovaatioista voi tulla merkityksellisempiä, vaikuttavampia ja ennen kaikkea toimivampia.
Keskustakampuksella on Mäkelän mielestä paljon annettavaa: se voi auttaa muiden alojen tutkijoita hahmottamaan, miten ihmiset käyttävät keksintöjä. Potentiaalia on myös esimerkiksi myötätunnon tutkimuksessa ja peruspalveluiden parantamisessa kieliteknologian avulla. Mäkelä korostaakin sosiaalisten innovaatioiden merkitystä. Ne voivat tukea yhteiskuntaa vaikkapa sote-uudistuksen toteuttamisessa.
– Innovaatiot eivät aina automaattisesti tuota yritystoimintaa.
Keksintöjen edellytys on Mäkelän mielestä pitkäjänteinen perustutkimus. Lisäksi on tärkeää, että tieto innovoinnin mahdollisuuksista tavoittaa myös henkilöt, jotka eivät ole asiasta aikaisemmin kiinnostuneet.
– Toimintakulttuurin täytyy olla sellainen, että sinne uskaltaa lähteä mukaan.
Tämän vuoden aikana innovointia alkavat tukea keskustakampuksella yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteiset esihautomot. Mäkelä pitääkin tärkeänä, että uusia palveluita tehdään nyt näkyväksi kaikille yliopistolaisille.
Meilahdessa keksintöjä ja yrityksiä syntyy Stanfordin yliopiston opeilla
Uudet syöpälääkkeet, datamassojen analysointi ja hoitojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittaminen. Siinä muutama alue, joilta uraauurtavia keksintöjä saattaa lähivuosina nousta.
Lääketieteellisen tiedekunnan innovaatiojohtaja Risto Renkonen kertoo, että Meilahden kampus on satsannut innovointiin määrätietoisesti jo viitisen vuotta. Nyt yliopiston tuoreet panostukset tuovat tekemiseen uutta virtaa.
– Muutaman hetken kuluttua sopii kysyä, mitä olemme saaneet lisäinnostuksella aikaan.
Kampuksella on käytössä useita Stanfordin yliopistossa kehitettyjä innovaatiotyökaluja – esimerkiksi poikkitieteelliset Biodesign-tiimit, jotka käyvät leikkaussaleissa ja sairaalan osastoilla katsomassa, mitä siellä voitaisiin tehdä fiksummin.
Spark Finland -esihautomoissa tutkija voi puolestaan kypsytellä yritysideaansa mentoreiden tuella, testata sitä kansainvälisissä verkostoissa ja jatkaa matkaansa Health Incubator Helsinki -kiihdyttämöön. Renkonen pitää tärkeänä, että tutkijat pääsevät heti alkumetreillä kertomaan ideoistaan ulkomaisille sijoittajille.
– Ei ole toivoa, jos tähtää vain Suomen markkinoille.
Meilahdesta löytyvät myös innovaatioalusta Health Capital Helsinki ja yrittäjyysyhteisö Terkko Health Hub. Renkosen mielestä nyt onkin tärkeintä järjestellä Meilahden innovaatiopalvelut selkeäksi kokonaisuudeksi ja yhdistää voimat muiden kampusten kanssa.
– Tieteellinen tasomme riittää aivan hyvin siihen, että saamme puristettua enemmän yritystoimintaa ulos.
Kumpula aikoo ponnistaa maailmankartalle tekoäly- ja ilmastokeksinnöillä
Sasu Tarkoman kotikampuksella Kumpulassa lähtötilanne on lupaava: vuosittain syntyy useita startupeja, ja niiden joukossa on jopa Nanoformin kaltaisia menestystarinoita. Yritykset ovat myös löytäneet paikkansa osana kampusyhteisöä Kumpula Business Labsissa.
Seuraava päämäärä on tehdä Kumpula tunnetuksi innovaatioistaan niin Pohjoismaissa kuin muuallakin maailmassa.
– Tavoitteena on, että meidän näkyvyytemme kasvaa merkittävästi, Tarkoma kertoo.
Kumpula voisi nousta maailmankartalle esimerkiksi uraauurtavalla ilmakehätutkimuksella tai tekoäly-startupeilla. Niillä on tärkeä rooli myös tulevana keväänä, kun kampukselle ryhdytään hahmottelemaan omaa innovaatioalustaa.
Jotta keksintöjä syntyy, Tarkoman mielestä on oleellista panostaa tiedonkulkuun ja palveluihin. Tutkijoille täytyy tarjota helppoja polkuja keksintöjensä jalostamiseen ja yrityksille tietoa siitä, mitä kampuksella tutkitaan.
– Kaikki eivät ehkä tiedä, että meillä on näin hienoa toimintaa.
Tarkoma uskoo, että satsaukset yritysyhteistyöhön ja innovaatioihin tuovat tiedeyhteisön ulottuville kiinnostavaa dataa ja rahoitusmahdollisuuksia. Entä mikä on varadekaanille itselleen uudessa tehtävässä hienointa?
– Odotan, että saan tehdä mahtavaa yhteistyötä meidän tutkijoidemme ja opettajiemme kanssa.
Kestävän ruokajärjestelmän rakentaminen inspiroi viikkiläisiä
Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on hyvä tekemisen meininki päällä, kertoo tuore innovaatiovaradekaani Mari Sandell. Hänen tärkeimpänä tavoitteenaan onkin saada tutkijat, opettajat ja opiskelijat säilyttämään innostuksensa.
– Meidän tiedekuntamme ihmisillä on paljon tarjottavaa, Sandell toteaa.
Kampukselle on hiljattain pystytetty Helsingin kaupungin kanssa Viikki Food Design Factory, joka tähtää ruokajärjestelmän muuttamiseen kestäväksi. Myös metsätieteiden puolelle ryhdytään hahmottelemaan vastaavaa innovaatioalustaa vuoden 2022 aikana. Sopivista teemoista ei ole pulaa, koska metsä liittyy lähes kaikkeen.
– Sen voi linkittää hyvinvointiin, terveyteen, syömiseen, rakentamisen ja ilmastonmuutokseen.
Sandellin mukaan tiedekunnan vahvuutena ovat pitkät yhteistyön perinteet yritysten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Entiset viikkiläiset ovat myös perustaneet omia firmoja, joiden toimialat vaihtelevat jäätelöbisneksestä maaperämittauksiin tai antibioottiresistenssiin liittyviin analyysipalveluihin.
Sandellin mielestä tärkeintä on nyt varmistaa, että lupaavasti vauhtiin päässyt innovointi juurtuu osaksi arkea. Se vaatii yhteistyötä varadekaanikollegojen, ekosysteemitiimien, Inno-tiimin ja kaikkien yliopistolaisten kanssa.
– Innovoinnin tulevaisuus täällä näyttää tosi hyvältä, Sandell kiteyttää.