– Kiitämme hallitusta budjettiriihen päätöksistä ja siitä, että koulutus aina peruskoulusta korkeakouluihin säästyi leikkauksilta. Yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen ja T&K-sovun säilyttäminen osoittavat hallituksen tunnistavan koulutuksen ja tutkimuksen merkityksen Suomen tulevaisuudelle, Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom sanoo.
Budjettiriihen päätökset turvaavat toiminnan pitkäjänteisyyttä ja rahoituksen ennakoitavuutta tilanteessa, jossa yliopistoihin kohdistettiin tuntuvia leikkauksia jo kevään puoliväliriihessä.
Vaikka T&K-sovusta pidetään kiinni, ei rahoitus kuitenkaan lisäänny suunnitellusti. Lisäksi Business Finlandin innovaatiotukea vähennetään 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen.
– Ilman uusia ja parempia ideoita ei synny tuottavuutta. Tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja osaamiseen panostaminen on kohtalonkysymys Suomelle. Siksi T&K-panostusten vähentämisessä ja innovaatioista leikkaamisessa tulisi olla varovainen, Lindblom sanoo.
Osana kevään puoliväliriihen kasvutoimia korkeakoulujen aloituspaikkoja päätettiin lisätä, ja tästä pidettiin kiinni myös syksyn budjettiriihessä. Lisäksi kevään päätöksen mukaisesti jatkossa ilman korkeakoulupaikkaa jääneet toisen asteen koulutuksen suorittaneet saavat maksutta käyttöönsä 30 opintopisteen opintosetelin avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Näihin toimiin kohdennettavat yhteensä 100 miljoonan euron määrärahat valmistellaan sisällytettäväksi täydentävään talousarvioehdotukseen.
– On hienoa, että hallitus piti kiinni keväällä päätetyistä lisäyksistä. Aloituspaikkoja tarvitaan aloille ja alueille, joissa on työvoimapulaa. Erityisesti olisi otettava huomioon Uudenmaan erityistilanne, jossa alue on jäänyt muusta maasta jälkeen nuorille tarjolla olevien aloituspaikkojen määrässä, Lindblom sanoo.
Suomen talouden hidas kasvu on yhdessä jaettu huoli, joihin yliopistoilla on lääkettä: osaavia ihmisiä, tutkimukseen perustuvia innovaatioita ja yrityksiä, sekä tutkimustietoa, jonka avulla voidaan vastata tulevaisuuden monimutkaisiin haasteisiin. Kansainvälisesti vertaillen Suomi on kuitenkin jäänyt jälkeen verrokkimaistamme sekä koulutuksen että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan osalta:
– Suomen yliopistot toimivat opiskelijamääriin suhteutettuna 20–35 prosenttia pienemmällä rahoituksella kuin yliopistot Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Koulutustasossa Suomi puolestaan oli vuonna 2021 Turkin ja Chilen tasolla, kun nuorten ikäluokkien korkeakoulutusaste oli 40 %. Nyt se on 39,1 % eli osaamistasomme on jopa hieman laskenut. Suunnan kääntäminen vaatii tulevaisuudessa yliopistojen lisäresursointia, Lindblom päättää.