Yli 20 Euroopan maassa 1.10. vietettävää Säätiöpäivää juhlistetaan tänä vuonna ensi kertaa myös Suomessa, tunnuksella
Professorivierailuita ja kotiinpaluurahaa
Säätiöitä on kiittäminen muun muassa kolmesta sars-virusta koskevasta tutkimuksesta, jotka dosentti Tero Ahola ja professori Deyin Guo ovat yhdessä kirjoittaneet
Lääketieteellistä tutkimusta rahoittava
– Olemme rakentaneet hiivasolun, joka on ovelalla tavalla tehty riippuvaiseksi sars-viruksen entsyymeistä. Nyt rakennamme mittausmenetelmää, jolla tutkitaan entsyymejä ja entsyymin toimintaa hidastavia aineita hiivasolun avulla, Ahola kertoo.
Juséliuksen säätiöllä on kansainvälistymistä tukevia apurahoja myös alemmilla uraportailla oleville: fellowship-apurahalla suomalaistutkija pääsee ulkomaiseen ryhmään tekemään väitöksen jälkeistä tutkimustaan ja homing-rahoitus on kuin starttiraha, joka helpottaa ulkomailta Suomeen palaamista.
– Nuorten tutkijoiden muodostamat verkostot yleensä säilyvät hyvin, ja tietoa ja taitoa kulkeutuu Suomeen, kehuu säätiön lääketieteen asiantuntijalautakunnan sihteeri, Helsingin yliopiston kirurgian professori Caj Haglund.
Hankkeita ja henkilötyövuosia
Helsingin yliopisto ja yliopiston tutkijat saavat säätiöiltä tutkimusrahaa vuosittain yli 30 miljoonaa euroa, eli enemmän kuin EU:lta ja yrityksiltä yhteensä. Yritysrahoitusta kertyy vuodessa noin kuusi ja EU-rahaa noin 20 miljoonaa.
Säätiörahasta noin 22 miljoonaa kohdistuu yliopistolle, minkä lisäksi tutkijat saavat henkilökohtaisia apurahoja, jotka eivät näy yliopiston kirjanpidossa. Tuesta noin 18 miljoonaa tulee kotimaisilta säätiöiltä.
Suurimpia rahoittajia ovat
Tärkeistä rahoittajista Koneen Säätiö myöntää pääosin henkilökohtaisina apurahoina noin 4,5 miljoonaa vuodessa. Täysipäiväistä rahoitusta saa noin 130 henkilöä.
Myös