Yliopistojen pitää olla edelläkävijöitä, uuden tiedon ja ymmärryksen tuottajia ja kansakunnan uudistumisen kulmakiviä. Kun maailma muuttuu, meidän on oltava muutoksen kohteen sijasta muutoksen tekijä.
Tämä on tehtävämme myös kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden edistämisessä. Yliopistot ovat erinomaisia ja luontaisia kanavia kansakunnan kansainvälistymiseen ja maahanmuuttajien ensi vaiheen kotouttamiseen. Työnantajien on oltava aktiivisempia yliopistoissamme koulutettujen työllistämisessä: ilman täydellistä suomen tai ruotsin kieltäkin pitää voida työllistyä Suomessa koulutustaan vastaaviin töihin.
Arvoisa komissaari, arvoisa pääministeri – kuten tiedätte, Suomi ja Eurooppa eivät saa eristäytyä eivätkä rakentaa uusia muureja, vaan pysyä avoimina yhteiskuntina. Suomen pitää samalla sekä kantaa vastuunsa että nähdä oma etunsa ja globaalit vaatimukset. Sama pätee tieteeseen ja yliopistoihin. Onkin erinomaista, että tämän teeman haasteista ja mahdollisuuksista voimme vielä tänään ”Open Science – Open Data – Open Innovations” -seminaarissamme tarkemmin keskustella.
Uudet opiskelijat saapuivat jo viime viikolla yliopistolle. Yliopistolain mukaisesti koulutamme nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Mutta meille se ei riitä. Palvelemisen sijaan koulutamme heidät muuttamaan maatamme ja maailmaamme paremmaksi paikaksi elää. Tervetuloa, kaikki uudet opiskelijat.
Panostus näihin nuoriin sekä koulutukseen ja tutkimukseen on investointi kansakunnan hyvinvointiin ja tulevaisuuden menestymiseen. Niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti. Kehitysmaissa etenkin naisten koulutusmahdollisuuksia on parannettava. Näillä panostuksilla luomme kestävää kasvua.
Helsingin yliopistolla on ollut vahva vaikutus jo 375 vuoden ajan maamme kehityksessä. Suomen itsenäisyys ja suomen kieli ovat lähtöisin yliopistostamme. Politiikan, talouden, tieteen ja kulttuurin vahvoja vaikuttajia ovat olleet mm. J.V. Snellman, Mika Waltari, Urho Kekkonen sekä nobelisti A.I. Virtanen. Helsingin yliopistolla on ollut aina rohkeutta uudistua ja uudistaa, kun sitä on tarvittu. Näinä aikoina tuo tarve tuntuu olevan todella suuri.
Kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimuksemme auttaa ratkaisemaan viheliäisiä ongelmia kotimaassa ja globaalisti ja luo välttämättömän pohjan uusille innovaatioille. Tiede ja tutkimus tukevat kilpailukykyä ja poliittista päätöksentekoa. Ratkaisevaa on tutkimuksen laatu. Muutama viikko sitten saimme tietää, että olemme jälleen parantaneet sijoitustamme kansainvälisissä vertailuissa: Helsingin yliopisto nousi elokuun Shanghai-rankingissa kautta aikain parhaimpaan tulokseensa, sijalle 67. Korkea laatu vaatii taitavimmat ja idearikkaimmat tutkijat ja opettajat. Onneksemme meillä heitä on paljon, ja heistä aiomme pitää kiinni kiristyvässä kansainvälisessä osaajakilpailussa. Samalla tehostamme kansainvälistä rekrytointia ja varainhankintaa. Kotimaisten lahjoittajien lisäksi meidän on panostettava myös kansainvälisiin suuriin säätiöihin sekä yksityisiin ja yrityssektorin lahjoittajiin. Tuore esimerkki tällä saralla on yhdysvaltalaisen Broad-instituutin 10 miljoonan dollarin lahjoitus yliopistomme johtamaan psykoositutkimukseen.
Mikä merkitys rankingeilla ja niissä menestymisellä on?
Rankingmenestyksestä ja -näkyvyydestä on toki suoriakin vaikutuksia kansainvälisen rekrytoinnin tehostuminen, tutkimusyhteistyön lisääntyminen ja tutkimusrahoituskanavien monipuolistuminen. Strategisia kansainvälisiä kumppanuuksia harva yliopisto etsii rankinglistojen ulkopuolelta.
Mutta millainen on yliopisto, joka kuuluu maailman parhaimmistoon? Se on yliopisto, jonka huippututkimusryhmät ratkovat syöpien hoitoa maailman muiden huippujen kanssa. Se on yliopisto, jonka maailman paras opettajankoulutus on nostanut maamme Pisa-tulosten huipulle. Siitä muutkin maat, kuten Kiina, haluavat oppia. Se on yliopisto, jonka tuottamaa ilmastodataa globaali tutkimusyhteisö hyödyntää päivin ja öin, online. Tämä on ollut open science – big data – toimintaa jo parikymmentä vuotta. Maailman pisimmät tutkimuksen aikasarjat ovat ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ratkaiseva väline Venäjällä, Kiinassa, koko maailmassa.
Huipulla ei odoteta pikavoittoja vaan maailma parannetaan joka päivä – kovalla, korkealaatuisella ja pitkäjänteisellä työllä, ei ilmaiseksi eikä pikapanostuksin.
Voimavaramme: voiko niillä pärjätä kansainvälisessä kilpailussa?
Osaava ja innostunut henkilöstömme on tärkein voimavaramme tässä työssä: jokainen erikseen ja kaikki yhdessä. Heillä ja opiskelijoillamme on ponnahduslautanaan vahva ja vaikuttava yliopisto. Meidän tehtävänämme on luoda maamme tulevaisuuden menestystekijöitä ja rakentaa hyvinvointia. Tutkimuksemme ja omien uudistustemme ohella se edellyttää kuitenkin voimavaroja, jotka ovat vertailukelpoisia muiden maiden kanssa.
Usein todetaan, että suhteessa BKT:hen Suomessa on ollut kansainvälisesti varsin korkea julkinen panostus korkeakoulu- ja TKI-sektoriin. Totta, mutta samalla on hyvä huomata kaksi tekijää: (1) BKT:mme on varsin pieni useimpiin verrokkimaihin verrattuna: ratkaisevia eivät ole prosentit vaan absoluuttiset eurot! (2) Panostus silppuuntuu noin 40 korkeakouluun pienen väestön maassamme. Kun nämä faktat otetaan huomioon, kansainväliset vertailut muuttuvat hyvin erilaisiksi.
Ääriesimerkkinä USA:n MIT:n budjetti on suurempi kuin koko Suomen korkeakoulusektorin. Tanska uudisti korkeakoulurakennettaan ja rahoitusjakaumaansa 2000-luvun alussa niin, että Kööpenhaminan yliopisto on voinut nousta kansainvälisissä yliopistovertailuissa todella vahvasti 2010-luvulla: se auttaa koko Tanskaa. Ruotsissa Karolinska institutet nauttii vahvoista infrastruktuuri–investoinneista. Vanhat huippuyliopistot eivät luovu asemistaan ja uusia huippuja nousee etenkin Kiinasta ja muualta Aasiasta, valtavin rekrytointi- ja infrastruktuuripanostuksin. Kyllä, useimmiten laatu ja voimavarat korreloivat vahvan positiivisesti.
Sen sijaan Suomessa hallitus haluaa nyt kohdistaa suurimmat leikkauksensa nimenomaan ainoaan maailmanluokan yliopistoonsa.
Maamme päättäjät poliitikoista yritysjohtajiin ovat maailmalla liikkuessaan ylpeitä, kun Suomestakin sentään yksi yliopisto on maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Mutta Suomeen palattua asiaa ei enää oikein tahdota muistaa. Onko meistä tullut itsestäänselvyys?
Yliopistot ovat oleellisessa roolissa siinä, että saamme rakennettua Suomeen menestyvän osaamisyhteiskunnan. Kun niiden, etenkin laadukkaimpien, voimavaroja oleellisesti leikataan, niin kansakunta syö kiivaasti tulevaisuuden eväitään. Yliopisto ei varmasti nouse laatua heikentämällä, eikä nouse silloin Suomikaan.
Arvoisa pääministeri, arvoisa komissaari – Suomen korkeakoulu- ja tutkimuslaitoskentän rakenteellinen kehittäminen ja profilointi ovat erityisen tärkeitä, kun voimavaroja leikataan. Maamme korkeakoulu- ja tutkimuslaitoskenttä on liian sirpaleinen ja päällekkäisyyksiä on paljon. Resurssit hajoavat ja kohdentuvat väärin korkeakoulujen – ja kansakunnan – kilpailukyvyn parantamisen kannalta.
Olisiko voimavaroja parempi koota yhteen suuralueittain – kokonaisvaltaisesti, samalla kertaa sekä korkeakouluja että tutkimuslaitoksia arvioiden? Suomeen mahtuisi tällaisia korkeakoulualueita puolisen tusinaa. Nykyisten 50 yksikön keskinäisestä kilpailusta edettäisiin hyödyllisempään, yhteiseen alueelliseen profilointiin ja priorisointiin. Tämä tietenkin sidottaisiin valtakunnallisiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin. Tuloksena olisi voimavarojen käytön tehostumista, ja etenkin tutkimuksen ja opetuksen laadun parantumista. Samalla kohentuisi osaamisemme ja hyvinvointimme laajemmin.
Sitä pian 100-vuotias Suomi tarvitsee. Sitä me Helsingin yliopistossa haluamme edistää, yhteistyössä kotimaisten ja entistä enemmän kansainvälisten kumppaniemme kanssa.
Luova, kansainvälinen ja innostunut tutkimus- ja oppimisyhteisö
Yliopistomme on tekemässä uutta strategiaansa ja kohdentamassa tulevaisuuden panostuksiaan, kovista resurssileikkauksista huolimatta. Tätä työtä teemme usein yhdessä muiden yliopistojen, yritysten ja etenkin Helsingin kaupungin kanssa. Monet uusista kehittämiskohteista ja esimerkiksi tutkimusteemoista tietenkin liittyvät myös hallituksen kärki- ja kasvuhankkeisiin.
Digitalisaation vaikutus yhteiskuntaan ja ihmisiin on monitieteiselle yliopistollemme oiva tutkimusala. Erityisteemaksi olemme rakentaneet digitaalisen opetuksen ja oppimisen kärkihankkeen. Kesällä olimme myös Porin SuomiAreenassa näkyvästi tulevaisuuden oppimista linjaamassa. Haluamme auttaa Suomen koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaaksi.
Jo nykyisellään vahvan Life Science -kokonaisuutemme olemme profiloimassa kansainväliseksi huipuksi. Osana Life Science -kokonaisuutta Health Capital Helsinki kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun korkeatasoisen terveysosaamisen ja luo tutkimus-, innovaatio- ja yrityskeskittymän kasvun lähteeksi. Innovaation menestysresepti on yksinkertainen - lääketieteen, biotieteen ja tekniikan tutkijat sekä sairaala ja yritys ratkovat nyt ongelmia yhdessä! Biotalous puolestaan on pitkäaikainen vahvuutemme, jonka tulokset meidän täytyy entistä paremmin tuoda yhteiseksi hyväksi, yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin liittyen, joista esimerkkeinä ovat uudet raaka-aineet, biomassojen sivuvirrat ja kestävät energiaratkaisut.
Ilmastonmuutoksen ja ilman laadun huippututkimuksemme korostuu entisestään, kun joulukuussa Pariisissa on YK:n ilmastokokous. Me ehdotamme – konkreettisena EU-tason aloitteena – maailmanlaajuista kasvihuonekaasujen mittausverkostoa Hyytiälän ja Nanjingin asemien malliin. 200 asemaa voisi synnyttää Global SMEAR 2020 -verkoston!
Tällä tavalla olemme yliopistona jatkuvasti tuomassa tutkimuksen tuloksia käytäntöön ja vuorovaikutuksessa ja muutoksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Esimerkistä käy myös tiedepohjainen ideakisa Helsinki Challenge, jossa monitieteiset, tutkijoita, kansalaisia ja yrityselämän edustajia yhdistävät joukkueet kehittävät yhdessä konkreettisia ratkaisuja maailman ongelmiin. Heihin komissaari Moedaskin tänään pääsee tutustumaan.
Kun haluamme tarjota maailmalle ratkaisuja tulee samalla perustehtävämme, parhaan opetuksen ja tutkimuksen tarjoaminen, entistä paremmin hoidetuksi - laadusta tinkimättä, kuten tuorein Shanghai-ranking kertoo. Vain näin syntyy todellinen, aito edelläkävijyys ja vahva vaikuttavuus.
Tiedämme ja tunnemme tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen voiman. Tiedämme ajattelun voiman, jo 375 vuoden ajalta. Tältä vankalta, vuosisatojen pohjalta rakennamme jälleen Suomen tulevaisuutta.
Meillä on ollut onni rekrytoida osaavimmat, motivoituneimmat ja innostuneimmat tutkijat, opettajat, opiskelijat sekä hallinto- ja tukipalveluhenkilöt tähän upeaan yliopistoyhteisöömme. Olemme yhdessä rakentaneet yliopistomme hienon menestyksen ja vaikuttavuuden. Me olemme ”Globaali vaikuttaja” - yhdessä toistemme ja kumppaniemme kanssa kuten uuteen strategiaamme olemme kirjaamassa. Kuten jo aiemmin korostin, tärkeimmät voimavaramme ja menestyksemme tekijät ovat tietenkin aina henkilökuntamme ja opiskelijamme.
Vaikeinakin aikoina Helsingin yliopisto, sen tutkijat ja opettajat sekä muu henkilökunta, tekevät parhaansa Suomen tieteen, tutkimuksen ja korkeimman koulutuksen laadun parantamiseksi. Samaa toivomme myös muilta suomalaisilta toimijoilta, niin politiikka- kuin talouspäätöksissä, maamme menestyksen turvaamiseksi tulevaisuudessakin.
Meillä on halu ja kyky kääntää haasteet mahdollisuuksiksi ja luoda uutta menestystä, meille kaikille, kotimaassa ja globaalisti. Helsingin yliopisto on edelläkävijä!
Iloa ja innostusta uuteen lukuvuoteen!