Arvoisa kansleri, hyvät yliopistolaiset ja yliopiston ystävät, dear excellencies,
Viime vuosina yhteiskunnat ovat kohdanneet isoja globaaleja kriisejä. Koronavuosien jälkeen Euroopassa jatkuu edelleen sota, jonka päättymisestä tai lopputuloksesta emme tiedä. Kulunut kesä on osoittanut, että tilanne itärajan toisella puolella voi muuttua vuorokaudessa. Arvaamaton maailmantilanne on tuonut epävakautta talouteen ja uusia jännitteitä maailmanpolitiikkaan. Valtiot vahvistavat omaa turvallisuuttaan samalla kun hybridivaikuttaminen lisääntyy.
Olemme ennakoimattoman edessä myös monen muun asian kanssa. Saamme yhä huolestuttavampia viestejä luontokadon ja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Tekoälyn kehitys on ottanut lyhyessä ajassa isoja harppauksia eteenpäin ja muuttanut arkeamme nopeammin kuin ajattelimmekaan.
Kotimaassa uusi hallitus on aloittanut työnsä. Hallitusneuvotteluiden tuloksena suomalaisen politiikan suunta on muuttumassa merkittävästi edellisestä neljästä vuodesta. Keskustelu yhteiskuntamme arvoista on käynyt kiivaana.
Isot ja nopeat muutokset sekä vaikeus ennakoida tulevaisuutta ovat otollista maaperää epävarmuudelle ja jopa pelolle. Jos emme tunne tapahtumien syitä ja osaa ennakoida seurauksia, näemme helposti ympärillämme vain uhkia ja mahdollisia menetyksiä.
***
Hyvät yliopistolaiset,
Me yliopistossa koulutamme osaajia tuntematonta tulevaisuutta varten. Muutos ja murrokset ovat välttämättömiä eteenpäin vieviä voimia. Tieteen tekeminen on uuden etsimistä ja tieto uusiutuu jatkuvasti. Sen takia ratkaisevaa on taito toimia muutosten keskellä.
Joustavuus ja kyky mukautua eli resilienssi on olennainen taito niin yksilöille, yhteisöille kuin kokonaisille yhteiskunnille. Sitä ei voi antaa toiselle vaan se pitää rakentaa itse. Yksilön resilienssiin vaikuttavat oma motivaatio tekemiseen ja itsensä johtamisen taidot. Keskeistä on myös kokemus siitä, että kuuluu yhteisöön.
On korvaamattoman tärkeää, että jokainen meistä voi kokea olevansa osa yliopistoa. Olemme moninainen yhteisö, jossa ei ole sijaa rasismille tai muulle syrjinnälle. Me kuulumme tiedekuntaan, työtiimiin, opiskelijaporukkaan, kurssiryhmään, ainejärjestöön – ja kaikki yhdessä Helsingin yliopistoon.
Yhdessä luomme yliopistoyhteisömme resilienssin. Yhteisönä olemme juuri niin vahva kuin on kykymme elää muutoksissa ja kohdata vielä tuntemattomat tulevaisuuden haasteet. Tämä vaatii sitä, että kaikki voivat olla mukana luomassa yhteisiä käytäntöjä ja muutokseen valmistautumisen tapoja.
Yliopistojen käytännöt muuttuivat koronavuosina kahdessa vuodessa nopeammin kuin vuosikymmeniin. Tämä osoitti, että kriisistä on seurannut myös hyvää ja se on vahvistanut yhteisön yhteenkuuluvuutta. Uudet oppimisen ja opetuksen tavat ovat tulleet jäädäkseen ja tehneet yliopisto-opetuksesta monimuotoisempaa erityisesti digitaalisten mahdollisuuksien myötä.
Olennainen osa resilienssin rakentamista on huolehtia yhteisön hyvinvoinnista. Koronapandemian myötä lisääntyi tarve erityisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin palveluille. Opintojen ohjaukseen ja opiskelijan hyvinvointiin panostetaan edelleen suunnitelmallisesti, jotta kukaan ei jäisi yksin haasteiden kanssa.
***
Hyvät kuulijat,
Yhteiskunnallinen resilienssi syntyy muun muassa siitä, että meillä on yhteiskunnassa tunne tasapuolisuudesta. Silloin voimme hyväksyä muutokset ja näemme niiden tuomat mahdollisuudet.
Globaalit ja kansalliset yhteiskunnalliset kehityskulut ovat monimutkaisten tekijöiden summa ja asettavat isoja vaatimuksia yliopistokoulutukselle. Vaatii pitkäjänteistä tutkimusta, osaamista ja sen kautta ymmärrystä, kun ratkaisemme maailmanlaajuisia kestävyyshaasteita tai luomme pelisääntöjä uusille tekoälyn kaltaisille, yhteiskuntaa muuttaville toimintatavoille. Monitahoisten globaalien ja paikallisten haasteiden ratkaisu vaatii monia ratkaisijoita, yhteistyötä ja tieteidenvälisyyttä.
Analyyttisen ja kriittisen ajattelun taidot ja ongelmanratkaisukyky ovat ne taidot, jotka me yliopistoista annamme. Taidot ovat sitä, että löydät asioiden välisiä yhteyksiä, näet kehityskulkuja, ymmärrät kokonaisuutta ja saat uusia ideoita asioiden ratkaisemiseksi. Näitä taitoja vaaditaan kaikilla yliopistokoulutuksen tasoilla kandista tohtoriksi.
Meillä yliopistossa on käytössämme uusin tieto, jonka avulla ratkaisuja voidaan etsiä ja ymmärrystä yhteiskunnasta lisätä. Yliopistot ovat toivon tuojia.
Strategiassamme painotetaan tieteenalaosaamisen syventämistä, korkeatasoiseen, monialaiseen ja riippumattomaan perustutkimukseen panostamista sekä tieteenalojen välistä yhteistyön vahvistamista. Olemme osa yhteiskunnallisten tapahtumien kokonaisuutta ja luomme tulevaisuuden teoillamme.
***
Yksi monitieteisyyttä vaativa tavoitteemme on olla kestävyyden ja vastuullisuuden edelläkävijä. Yliopistomme luo kestävämpää yhteiskuntaa tutkimuksen, opetuksen, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vastuullisen yliopistoarjen kautta.
Helsingin yliopisto on keskisuuren suomalaisen kaupungin kokoinen yhteisö, joten toimintatavoillamme on väliä myös sisäisesti. Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Keväällä julkaistussa tiekartassa on esitelty ne toimenpiteet, jotka jokainen yliopistolainen voi tunnistaa ja itse edistää, jotta saavuttaisimme tavoitteemme.
Uskomme myös innovaatioihin, jotka luovat kestävää kasvua. Hautomo-ohjelmamme yhdistävät opiskelijat sekä tutkimuksen ja innovaatioiden tekijät yritysmaailman mentoreiden ja kaupallistamisen asiantuntijoiden kanssa. Tuoreimpia avauksia ovat muun muassa bio- ja kiertotalouteen keskittyvä Biosphere sekä tekoälyn mahdollisuuksia vauhdittava Nexus.
Helsingin kaupungin osarahoittama innovaatioekosysteemi Viikki Food Design Factory tähtää kestävään ruokajärjestelmän muuttamiseen. Metsätieteiden puolelle selvitetään tarvetta ja toimintamallia vastaavan innovaatioekosysteemin Forest&WoodHubin perustamiselle.
Yksi merkittävimmistä tutkimuksen kaupallistamisen kautta syntyneistä menestystarinoistamme on vasta kahdeksanvuotias Nanoform. Yritys hyödyntää ainutlaatuisella tavalla lääketutkimusprosessissa hylättyjä lääkeainekandidaatteja tehden kalliista ja pitkäkestoisesta lääketutkimuksesta kestävämpää. Pörssiin kolme vuotta sitten listautunut yritys on nyt globaali vaikuttaja lääketutkimuksen saralla.
Innovaatiotoimintaa edistetään kaikilla kampuksilla. Meillä on rohkeita tekijöitä ja monipuolista osaamista, jotta tutkittu tieto voi siirtyä käytäntöön yhä vaikuttavammin. Monitieteinen pitkäjänteinen yhteistyö tuottaa maailmaa muuttavia tuloksia.
***
Arvoisa yleisö,
Suomi sai kesällä uuden hallituksen, jonka hallitusohjelma sisältää yliopistojen kannalta hyviä päätöksiä, mutta myös epävarmuutta tulevaisuuden suunnasta.
Hallituksen päätös pitää kiinni korkeakouluindeksistä on elintärkeää yliopistojen toiminnalle. Pitkäjänteinen turvattu perusrahoitus takaa tutkimuksen ja koulutuksen jatkuvuuden. Koko Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeää on myös sitoutuminen tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Viime aikoina on käyty keskustelua yliopistomme putoamisesta sadan parhaan joukosta maailman huippuyliopistoja vertailevassa Shanghai-rankingissa. Me Helsingin yliopistossa ajattelemme, että nousu takaisin selvästi sadan parhaan joukkoon ja pohjoismaisten yliopistojen parhaimmistoon onnistuu vain, jos tutkijoilla on käytössään kansainvälisesti kilpailukykyiset resurssit. Siksi suunniteltua vuotuista 280 miljoonan euron TKI-rahoitusta tulisi kohdentaa vahvasti laadukkaimpaan tutkimukseen ja nuoren tutkijapolven määrän lisäämiseen ja heidän urapolkujensa parempaan tukemiseen.
Yliopistot tulevat saamaan paljon yhteiskunnallisesti hyvää aikaan myös, kun tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisärahoitusta kohdennetaan innovaatioekosysteemien syntymiseen korkeakoulujen ympärille sekä yliopistojen omiin kaupallistamis- ja yrityshautomotoimintoihin.
Hallituksen toimenpiteet koulutus- ja osaamistason nostamiseksi näyttävät sen sijaan epävarmemmilta. Erityisesti esitetyt linjaukset maahanmuuton tiukennuksiin ovat herättäneet huolta yhteisössämme.
Helsingin yliopistolla on 2240 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa ja 1675 kansainvälisistä taustoista tulevaa henkilöstön jäsentä. Varsinkin opiskelijana Suomeen tulevat luovat siteitä yhteiskuntaamme luontevasti opiskeluaikanaan ja jäävät tänne helpommin myös opintojen jälkeen. Olemme myös maan suurimpia työnantajia, jolla on keskeinen rooli kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa. Käymme siksi jatkuvaa keskustelua ministeriöihin päin ja pyrimme varmistamaan, että koko henkilöstömme ja kaikki opiskelijamme voivat rauhassa keskittyä työhönsä.
Vain osaamistasoa nostamalla ja siihen panostamalla voidaan Suomen menestys taata tulevaisuudessa. Siksi maahantulon, oleskelulupien ja Suomeen jäämisen esteitä on purettava määrätietoisesti eikä rakennettava lisää.
***
Hyvät yhteisömme jäsenet,
Helsingin yliopisto on 383 vuoden ajan jatkanut työtään yhteiskuntien hyväksi niin sotien, poliittisten kiistojen kuin monien muiden yhteisöjämme koettelevien kriisien keskellä. Tämä on vaatinut sekä muutoskyvykkyyttä että omista juurista huolehtimista.
Yhteisön voima on aina suurempi kuin yksilöiden summa. Nykyisiä Helsingin yliopistolaisia ja alumneja on yhteensä jo neljännesmiljoona. Isona tieteen puolestapuhujien joukkona olemme vahva yhteiskunnan muutosvoima. Tänäkin vuonna teemme työtä maailman parhaaksi – tieteen voimalla.
Hyvää uutta lukuvuotta!