Arvoisa kansleri, hyvät yliopistolaiset, kutsuvieraat ja yliopiston ystävät!
Epävarmuus hiipii monen mieleen ensimmäisenä, kun pyydetään kuvailemaan käsillämme olevaa maailmantilannetta. Käsite toistuu liian usein nuorten maalaillessa tulevaisuudenkuviaan. Epävarmuus kuvaa myös maailmanpoliittisesta tilanteesta, demokratiaan liittyvistä uhista ja polarisoituvasta keskustelukulttuurista seuraavaa tunnetta.
Olemme viime vuosina kohdanneet mittavia globaaleja kriisejä. Koronavuosien jälkeen Euroopassa jatkuu edelleen sota. Luontokato ja ilmastonmuutos etenevät, ja tekoälyn ja datajättien maailmanvalloitus aiheuttaa huolta.
Juuri tällaisissa tilanteissa yliopistoja, tiedettä ja tutkimusta kaivataan – jotta epävarmuus vaihtuisi toivoon ja jotta näköalattomuuden sijaan mielemme täyttäisi usko tulevaan.
Yliopiston ja tutkijoiden tehtävä on tutkimuksen ja opetuksen kautta tuoda yhteiskuntaan uutta tietoa ja tieteeseen pohjautuvaa keskustelua. Tehtävään sisältyy myös sillanrakentajan rooli erilaisten näkemysten välille.
Tutkimuksella on korvaamaton tehtävä erilaisten ilmiöiden ennakoinnissa, syiden ja seurausten selvittämisessä sekä jälkianalyysin tekemisessä. Tiedon kerääminen ja tutkimuksen tuottaminen auttaa parhaimmillaan ennaltaehkäisemään tulevia kriisejä.
Konfliktin tai kriisin ollessa päällä tutkijat auttavat niin päättäjiä kuin myös kansaa ymmärtämään, mistä monisyisissä ilmiöissä on kyse. Kun nopeatempoisessa mediaympäristössä muun maailman katseet kääntyvät kriisin polttopisteistä jo seuraavaan, jatkavat tutkijat työtään.
Hyvät kuulijat,
Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaiden yliopistojen yhden prosentin joukkoon. Olemme laaja-alainen yliopisto bio- ja luonnontieteellisistä aloista terveystieteisiin ja humanistis–yhteiskuntatieteisiin.
Edustamme ehdotonta maailman huippua muun muassa ilmakehätieteiden, humanististen tieteiden, kasvatustieteiden ja syöpätutkimuksen saralla. Tieteenalamme toimivat hienossa yhteistyössä keskenään madaltaen tieteenalojen välisiä raja-aitoja.
Esimerkkejä monitieteisyyden hyödyntämisestä olisi monia, mutta nostan nyt yhden. Tietojenkäsittelytieteilijämme työskentelevät yhdessä esimerkiksi avaruusfyysikoiden sekä lääketieteen, oikeustieteen ja humanististen alojen tutkijoiden kanssa tutkiessaan ja opettaessaan teknologiseen muutokseen liittyviä asioita. Yhteistyön seurauksena syntyy tietoa siitä, millaista teknologiaa tulevaisuudessa tarvitaan ja miten varmistamme, että kehitys on reilua ja kestävää sekä ihmisille että ympäristölle.
Juuri laaja-alaisuutemme ja tieteenalojen välinen vuorovaikutus on nähdäkseni entistä merkityksellisempää sillä emme voi olla varmoja siitä, millaisia monisyisiä haasteita tulevat vuosikymmenet tuovat mukanaan kansallisesti ja globaalisti.
Me emme tiedä, mikä on seuraava kriisi. Onko se jokin ilmastokriisin mukanaan tuoma luonnon ääri-ilmiö. Onko se jokin eriarvoisuuden ja mielenterveysongelmien lisääntymiseen liittyvä seuraus. Vai liittyykö se kenties talouteen, globaaleihin muuttoliikkeisiin, sisällissotiin, populismin nousuun tai terrorismiin. Emme tiedä.
Sen kuitenkin tiedämme, että kaikkea tätä tutkitaan meillä Helsingin yliopistossa parhaillaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tutkittu tieto ei jää vain yliopiston sisälle vaan hyödyttää koko maailmaa. Tieto tästä tuo toivoa.
Hyvät juhlavieraat,
Tutkimuksen vaikuttavuus vaatii syntyäkseen vuorovaikutusta myös tiedeyhteisön ulkopuolisten tahojen kanssa. Ratkomme edellä mainittuja ongelmia jatkuvassa yhteistyössä muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, ministeriöiden, elinkeinoelämän ja globaalin tiedeyhteisön kanssa.
Tarjoamme paitsi omille tutkijoillemme, myös kaikille muille eväitä siihen, miten tutkimustietoa saatetaan yhä paremmin päätöksenteon tueksi. Konkreettinen esimerkki työstämme tieteen voimalla, maailman parhaaksi on juuri julkaistu Suomen ensimmäinen tutkimuksen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen keskittyvä verkkokurssi. Suomen- ja englannin kielillä julkaistava kurssi on maksuton ja avoin kaikille.
Laadukas tutkimus, opetus ja tiedepohjaiset innovaatiot tarvitsevat myös riittävät resurssit. Maamme hallitus tekee lähiviikkoina merkittäviä linjauksia päättäessään valtiontalouden kehyksestä seuraavalle neljälle vuodelle. Viestini neuvottelijoille on, että investointi yliopistoihin on investointi tulevaisuuteen. Ilman vahvaa osaamispohjaa ja tutkimuksen puitteita on vaikea rakentaa kestävää ja menestyvää yhteiskuntaa, joka voi vastata tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Arvoisat kuulijat,
Yksimielisyyden vaade on lisääntynyt vuosi vuodelta ja tieteen vapautta pyritään horjuttamaan. Tutkijoiden tehtävä ei ole kertoa sitä, mitä kansa tai päättäjät haluavat kuulla. Tutkittavien aiheiden valinta ja rajaaminen eivät kuulu sosiaalisen median raadeille tai poliitikoille. Tutkijoiden maalittaminen ja uhkailu eivät ole osa vapaata demokratiaa.
Eri mieltä oleminen puolestaan kuuluu mitä perustavammanlaatuisesti tieteeseen ja tutkimukseen. Liian usein kuitenkin erimielisyyttä pidetään synonyymina solvaukselle ja sivallukselle. Asioilla ja kilpailevalla tiedolla argumentointi on aivan eri asia kuin henkilöön käyvä kommentointi tai uhkailu. Tutkijamme kestävät kyllä tutkimukseen pohjautuvalla tiedolla haastamisen, mutta kenenkään ei tule joutua kestämään törkykommentteja siitä hyvästä, että tekee työtään.
Tutkijoiden lisäksi toimittajat ja poliitikot kohtaavat kasvavissa määrin häirintää. Tämä ei käy. Emme voi vain katsoa sivusta tätä muutosta, jolla on äänekäs suu mutta hiljaiset seuraukset.
Keskusteluilmapiirin kiristyminen on jo johtanut tutkijoiden käymän julkisen keskustelun kaventumiseen. Vihapuhe surkastuttaa demokratiaa ja työntää päätöksentekoa kapeammalle. Se myös rajoittaa päätöksenteon tietopohjaa.
Yliopistona tuemme sosiaalisessa mediassa häirityksi tulevia tutkijoitamme, mutta se ei voi olla pidemmän aikavälin ratkaisu. On kestämätöntä, kuinka yleistä tutkijoiden kohtaamasta häirinnästä on tullut.
Euroopan parlamentissa hyväksyttiin tammikuun lopussa suositukset komissiolle tieteellisen tutkimuksen vapauden edistämisestä Euroopan Unionin alueella. Päätöslauselma muun muassa kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan ja puolustamaan tieteellisen tutkimuksen vapautta. Se vaatii lisäämään yleistä tietoisuutta tieteellisen tutkimuksen vapauden merkityksestä koulutuksen ja kansalaisviestinnän kautta, sekä tukemalla tiedejournalismia.
Perustelut ovat samoja, joita olemme yliopistona nostaneet esiin. Lauselman mukaan tieteellisen tutkimuksen vapauden rapautuminen aiheuttaa huippututkijoiden poismuutosta johtuvaa aivovuotoa sekä tutkijoiden itsesensuuria. Se myös vähentää sosiaalisten ja poliittisten kysymysten kriittistä analysointia, tieteidenvälistä yhteistyötä, julkista keskustelua ja väittelyä. Tämä Euroopan parlamentin vahva viesti kuullaan toivottavasti tarkalla korvalla Arkadianmäellä.
Hyvä yliopistoväki,
Aikana, jona maailma ympärillämme on epävakaa ja tutkijoitamme kohtaan hyökätään, korostuu erityisen vahvana yhteisön merkitys.
8000 työntekijäämme ja yli 30 000 opiskelijaamme muodostavat Suomen suurimman akateemisen yhteisön, joka on Euroopan laajuisestikin vertaillen suuri.
Lisäksi yli 50 000 alumnimme yhteisö puolestaan muodostaa Suomen suurimman asiantuntijaverkoston.
Hyvät kuulijat,
Näin isossa yhteisössä helposti hämärtyy jokaisen yksilön oma rooli yhteisöllisyyden vaalijana. Yhteisö olemme me: jokainen meistä. Jokaisen omalla aktiivisuudella ja sitoutumisella yhteisön ylläpitämiseen ja yhteisöllisyyden vaalimiseen on ratkaiseva merkitys yliopistoyhteisömme vahvuuden ja hyvinvoinnin kannalta.
Yhteisöidentiteetin vahvistumisella ja yhteenkuuluvuuden tunteella on paljon positiivisia vaikutuksia. Jos jokainen meistä voi tuntea olonsa hyväksytyksi ja arvostetuksi yhteisössä, vahvistuu henkinen hyvinvointi, motivaatio ja sitoutuneisuus. Terve ja vahva akateeminen yhteisö on hedelmällinen maaperä luovuudelle ja uuden tiedon tuottamiselle.
Haluan rakentaa kanssanne vahvaa, moniäänistä ja avointa akateemista yhteisöä. Haluan edistää yhteiskunnan eri ongelmien ratkaisua monitieteisesti yhdessä yhteistyötahojemme kanssa. Haluan kannustaa tutkijoitamme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tieteen vaikuttavuuden edistämiseen.
Tällaista yhteisöä Suomi ja maailma tarvitsee.
Hyvä juhlaväki,
Toivo on käsite kuvaamaan sitä, mitä tutkimustieto voi luoda ympärilleen tässä epävarmassa maailmantilanteessa. Toivon päätymistä nuorten tulevaisuuskuvastoon voimme jokainen osaltamme edesauttaa, ja toivoa yhteisömme luo ympärilleen.
Toivotan teille hyvää vuosipäiväjuhlaa!