Lähelle tulevat sodat, kestävyyskriisi ja maailmanpolitiikan muutokset horjuttavat uskoa tulevaan, ja yhteiskunnan instituutiot etsivät paikkaansa murrosten keskellä. Rehtori Sari Lindblom tähdensi Helsingin yliopiston vuosipäivän juhlan puheessaan, että aikamme suuret haasteet ovat ratkottavissa vain ihmisten ajattelua ja toimintaa muuttamalla.
– Elämän tärkeimmät läpimurrot syntyvät ihmisissä – ajattelussamme ja arjessamme. Siksi muutokset ihmisessä ovat myös maailman muuttamisen ja yhteiskunnallisen toivon ytimessä, Lindblom sanoi.
– Opiskelijoidemme ja tutkijoidemme oivallukset muuttavat maailmaa perustavanlaatuisesti. Teemme yhdessä mullistavia tieteellisiä läpimurtoja, jotka vaikuttavat kaikkien elämään yli sukupolvien ja tieteenalojen, hän lisäsi.
Lindblom totesi, että Helsingin yliopisto on ollut nuorille portti tulevaisuuteen jo vuodesta 1640 asti.
– Meihin pitää voida luottaa, että meiltä saa relevantin osaamisen, joka kestää myös tulevaisuuden murroksissa.
Helsingin yliopisto julkaisi helmikuussa listauksen kolmestakymmenestä enintään 30-vuotiaasta lupaavasta nuoresta eri aloilta.
– Kansainvälisenä huippuyliopistona tavoitteemme on ruokkia laaja-alaisesti monipuolista lahjakkuutta. Yhtä tärkeää on madaltaa kynnystä yliopisto-opintoihin kaikille ja tavoittaa myös ne nuoret, joiden perheissä ei ole akateemista taustaa, Lindblom muistutti.
Yliopisto yhteiskunnan palveluksessa
Yhteiskunnan muuttuessa keskeistä on pysyä kiinni tuoreimmassa tiedossa, minkä takaa pitkäjänteinen monialainen tutkimus. Sari Lindblom painotti, että Helsingin yliopiston vahvuus on ihmis- ja elämäntieteet sekä yhteiskunta- ja luonnontieteet yhdistävä ymmärrys.
– Laaja-alainen tieteellinen osaaminen on palvelu myös yhteiskunnalle. Tarve eri alojen osaajille muuttuu jatkuvasti ja ennakoimme muutoksia tutkimuksella. Näin voimme tarjota juuri nyt tarvittavaa tutkimukseen perustuvaa osaamista, kuten sote-osaamisen ja yhteiskunnan turvallisuuden koulutusta sekä ratkaisuja kestävyyskriisiin ja tekoälyn käytön haasteisiin.
Tässä ajassa korostuu myös yliopiston rooli järkähtämättömänä eurooppalaisten arvojen puolustajana.
– Helsingin yliopiston arvot vapaus, sivistys, totuus ja yhteisöllisyys ovat koko yhteiskunnan tukipilareita. Niiden pohjalta me edistämme aktiivisesti ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemiseksi sekä oikeudenmukaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi. Teemme päivittäin työtä tasa-arvon, monimuotoisuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi, sanoi rehtori Lindblom.
Rehtori toi esiin myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin vierailun Helsingin yliopistolla.
– Meillä oli suuri kunnia saada Ukrainan presidentti ja Suomen tasavallan presidentti vieraaksemme yliopistolle keskustelemaan opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön kanssa Euroopasta Ukrainan rinnalla. Presidentit muistuttivat opiskelijoita toivon säilyttämisen tärkeydestä ja voimasta vaikuttaa siihen, mitä maailmassa tapahtuu. Kuten presidentti Stubb totesi, nuoret ovat tulevaisuuden johtajia ja rakentavat maailmanjärjestyksen. Yliopisto on paikka, jossa tulevaisuuden voi ottaa omiin käsiin toivoa rakennettaessa.
Yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa saadaan parhaita tuloksia
Lindblom korosti, että tutkittu tieto ja eri alojen parhaat osaajat saadaan parhaiten tuomaan toivoa ja ratkaisuja koko maailmalle yhdessä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.
– Kauttamme yritykset tavoittavat nuoret tulevaisuuden asiantuntijat ja tuoreimman tutkimustiedon. Yhteistyökumppanuuksiemme avulla voidaan tehdä merkittäviä uusia avauksia, jotka hyödyttävät sekä yliopistoa, yrityksiä että koko yhteiskuntaa.
Lindblom huomautti, että maailmanlaajuisten haasteiden ratkaiseminen, kansallinen kilpailukyky sekä tulevaisuuden julkiset ja yksityiset palvelut ovat mahdollisia vain uusien oivallusten kautta.
– Kestävään kasvuun ei riitä se, että tuotamme enemmän samaa tai saman variaatioita.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kenttä muodostaa kokonaisuuden, jossa kehittäminen ja innovaatiot rakentuvat tutkimuksen pohjalle. Uusi tieto ja oivallukset perustuvat vahvaan perustutkimukseen.
– Tutkijalähtöisen tieteen tukeminen on yhteiskunnan rahoittama perusta, josta nousee aidosti uusia ratkaisuja, palveluita ja sovelluksia – jotain mitä emme osanneet odottaa. Sekä tutkimusta että kehittämistyötä varten tarvitaan yliopistoille suoraan suunnattua tutkimus- ja kehitysrahoitusta, rehtori summasi.