Neuvottelut EU:n rahoituksesta vuosille 2021–2027 ovat käynnissä. Euroopan tutkimusyliopistojen liitto LERU ja 12 muuta eurooppalaista yliopistoyhdistystä ovat viestineet laajasti päättäjille, että tutkimus-, innovaatio- ja koulutusbudjetti tulee kaksinkertaistaa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF 2021-2027).
EU-budjettiin kohdistuu monia paineita: mm Brexitin aiheuttaman budjettivaikutuksen on arvioitu olevan yli 10 miljardia euroa, minkä lisäksi mm. puolustus- ja turvallisuusmenoissa sekä muuttoliikenteeseen vastaamisessa on kasvupaineita. Silti tutkimus- ja koulutusinvestointien kasvattamiseksi on saatu positiivisia viestejä: esimerkiksi komission puheenjohtaja Juncker on toivonut tutkimusbudjetin tuplaamista nykyisestä 80 miljardista eurosta 160 miljardiin euroon, ja arvioinut, että se loisi 2040 mennessä 650 000 työpaikkaa ja 0,5 prosentin lisäyksen BKT:een sekä tekisi EU:sta yhden maailman johtavista tutkimus- ja innovaatioalan toimijoista.
Unionin kannattaa investoida tutkimukseen ja koulutukseen, koska EU-alueen menestys globaalissa työnjaossa on kiinni korkeasta osaamisesta. Huippuluokan tutkimus ja tutkimusinfrastruktuuri houkuttelee EU-alueelle myös kansainvälisiä yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja ja hyvinvointia.
Tieteessä kansainvälinen kilpailu kovenee kaiken aikaa. Tieteen teko on tullut vaativammaksi; tarvitaan isompia tutkimusryhmiä ja kansainvälisiä rekrytointeja. Kotimaiset resurssit kilpailuun vastaamiseksi ovat rajalliset. Kotimainen rahoitus ei yksin riitä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen. Kotimaista rahoitusta ei myöskään kohdisteta tarpeeksi moniin kansainvälisesti merkittäviin tutkimusalueisiin. Siksi EU-rahoitus ja sen mahdollistamat isot hankkeet ovat tärkeitä.
Suomen kannattaa olla aktiviinen tutkimus- ja koulutusinvestointien lisäämisessä siksikin, että olemme menestyneet nousujohteisesti tutkimuksen korkeaan laatuun perustuvissa Euroopan tutkimusneuvoston ERC-rahoitushauissa: esimerkiksi vuonna 2017 ERC-rahoitukset toivat Suomeen 44 miljoonaa euroa eurooppalaista tutkimusrahaa. Helsingin yliopisto on saanut ERC-rahaa yhteensä viimeisen kymmenen vuoden aikana 100 miljoonaa euroa yli 60 eri hankkeelle. Rahoitus on mahdollistanut huippututkimuksen laajalla rintamalla. Erityisesti haluan nostaa esiin humanistisen tiedekunnan filosofia-aineet, jossa peräti neljällä tutkijallamme on ERC-rahoitus. Pohjoismaisista yliopistoista vain Kööpenhaminan yliopisto on pärjännyt ERC-hauissa Helsingin yliopistoa paremmin. Arviointien mukaan yli 70 prosenttia ERC:n rahoittamasta tutkimuksesta johtaa tieteellisiin läpimurtoihin ja tieteen kehitykseen.
Suomen kanta EU-budjettiin on, että budjettia tulee modernisoida niin, että se vastaa paitsi turvallisuus- ja puolustushaasteisiin, myös luo kasvua talouteen, osaamiseen ja työpaikkojen määrään. Valtiovarainministeri Orpo on todennut, että myös maksuosuuksia voidaan kasvattaa, kunhan resursseja käytetään nykyistä tehokkaammin ja vaikuttavammin. Pääperiaate on, että kaiken EU:n rahankäytön pitää luoda todellista lisäarvoa. Esimerkiksi tällaisesta aitoa lisäarvoa tuovasta toiminnasta Orpo on maininnut tutkimus- ja innovaatiotoiminnan. Tämä on hyvä lähtökohta, kun seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019. Meillä on silloin todelliset mahdollisuudet vaikuttaa lopputulokseen ja nostaa EU:n kilpailukykyä tutkimus-, koulutus ja innovaatiopanostuksilla.
Rehtori Jukka Kola on LERUn hallituksen jäsen
LERU+12 kannanotto "DOUBLE INVESTMENT IN RESEARCH, INNOVATION AND EDUCATION"