Olemme Helsingin yliopistossa painottaneet sitä, että koko kasvatuksen ja koulutuksen ketjusta on pidettävä huolta: kuten hallitusohjelmassa todetaan, tarvitsemme sekä yliopistojen rahoituksen korjausta että lisää toiselta asteelta valmistuvia ja panostuksia laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä perus- ja esiopetukseen.
Toinen näkökulma on Suomen kehittäminen tutkimus- ja innovaatiotoimintaympäristönä. Myös tästä on myönteiset kirjaukset: suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistetaan muun muassa panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin.
Helsingin yliopiston näkökulmasta on tärkeää, että voimme katsoa nyt luottavaisemmin tulevaisuuteen; viimeiset vuodet olemme säästäneet ja karsineet kaikesta mahdollisesta. Edellisen hallituksen leikkaukset kavensivat rahoitustamme vuodessa noin 40 miljoonalla eurolla yliopistoindeksi- ja apteekkikompensaatioleikkausten takia.
Neuvottelutuloksen eli yliopistoindeksiin sitoutumisen ja yliopistojen rahoitukseen tehtävän vuotuisen 40 miljoonaan euron korotuksen perusteella rahoitustilanteemme korjaantuisi merkittävästi, mikäli korotus jakaantuu kuten OKM:n rahoitusmallissa ja on tarkoitettu olemassa olevien tehtävien hoitamiseen. Tämä olisi hyvä uutinen, sillä se merkitsisi, että voimme jatkossakin antaa opetusta ja tehdä tutkimusta nykyisessä laajuudessamme.
Olemme nostaneet esille tutkimuksen hyödyntämistä päätöksenteossa uusin rakentein ja vuorovaikutusta lisäämällä. On hienoa, että tuleva hallitus on sitoutunut ohjelmaluonnoksessaan tietopohjaisen politiikan tekoon sekä haluaa syventää yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa. Tämä on merkittävä viesti.
Hallitusohjelman vahvat kirjaukset kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisesta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta sekä sosiaaliturvan uudistaminen tarvitsevat tuekseen tutkimusta. Tällaisen asiantuntemuksen tuottamisessa HY haluaa olla vahvasti mukana. Korkeakoulutuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutuminen on tärkeä tavoite, johon haluamme antaa oman panoksemme myös tutkimuksen kautta.
Tieteen erottaminen opetusministerin salkusta omaksi tiede- ja kulttuuriministerin salkuksi on kiinnostava päätös, ja korostanee tieteen merkitystä hallitukselle.
Hallitusohjelmassa todetaan, että korkeakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään merkittävästi koulutustason nostamiseksi ja hakijasuman purkamiseksi sekä osaajapulaan vastaamiseksi. Tämä on tärkeä tavoite. Samalla on huomioitava, että paikkojen lisäys vaatii lisäresursointia korkeakouluille.
Korkeakoulujentarjonnan kehittäminen alustamaiseen suuntaan, jossa opiskelijat voivat valita joustavasti opintoja kaikkien Suomen korkeakoulujen tarjonnasta on kannatettava ajatus. Helsingin yliopisto on mielellään mukana tässä työssä ja meillä on jo hyviä näyttöjäkin mm. Elements of AI -kurssin muodossa.
Hallitus tähtää TKI-panosten nostamiseen 4 %:iin vuoteen 2030 mennessä ja Suomen kehittämiseen maailman parhaaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi ja on osoittamassa sekä pysyviä että kertaluontoisia panoksia tähän. Olemme Helsingin yliopistossa pitäneet Business Finlandin tutkimuksen kaupallistamiseen tähtäävää TuTLi-rahoitusta toimivana mekanismina, jota on syytä kehittää.
On ilahduttavaa, että tuleva hallitus haluaa ottaa EU:n strategiseksi tavoitteeksi eurooppalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nostaminen maailman parhaaksi ja linjaa, että Suomi tukee Horisontti Eurooppa- ja Erasmus+ -ohjelmien rahoituksen huomattavaa kasvattamista. Verkostomainen eurooppalainen superyliopisto on mielenkiintoinen ajatus ja olemme mielellämme mukana sen edistämisessä.
Olemme esittäneet toimenpiteitä paitsi kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi perheineen Suomeen myös siitä, miten heidät saadaan työllistymään ja pysymään maassamme. Toimenpideohjelma kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi tulee tarpeeseen ja haluamme olla tässä työssä vahvalla panoksella mukana.
On tärkeää, että Suomi ja sen korkeakoulut vahvistavat globaalia vastuutaan. Siksi olemme tyytyväisiä, että hallitusohjelman mukaan Suomi laatii Afrikka-strategian, joka perustuu Agenda 2030:lle ja varmistaa Suomen Afrikka-politiikan johdonmukaisuuden. Tässä strategiassa tutkimuksella ja koulutuksella tulee olla merkittävä asema.
Yhteistyömme Helsingin kaupungin kanssa on laajaa ja antoisaa: tämä työ saa lisää syvyyttä, kun yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset ohjelmat julkisen ja yksityisen TKI-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi.
Merkittävää on myös se, että hallitusohjelman mukaan eri puolilla Suomea toimivia korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten osaamiskeskittymiä halutaan vahvistaa. Henkilökohtaisesti haluan poimia myönteisenä asiana myös sen, että luonnonsuojelun rahoitusta kasvatetaan merkittävästi.
Luontopaneelin toimintaedellytykset turvataan, samaten ilmastopaneelin roolia tieteellisenä ja riippumattomana asiantuntijaelimenä vahvistetaan ja sille osoitetaan tarvittavat resurssit.
Kiitos hallitusneuvottelijoille, tästä on hyvä jatkaa yhteistyössä eteenpäin.
Jari Niemelä
Helsingin yliopiston rehtori