Viime viikon kehysriihessä päätettyjen leikkausten osalta toivomme yliopistolla, että hallitus vielä tarkastelisi, voitaisiinko opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituskehys kuitenkin turvata. Leikkaus ministeriön budjettiin aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja, osui se mihin tahansa.
Ratkaisu tutkimusrahoituksen tason turvaamiseen voidaan löytää kaikkien puolueiden yhteisessä parlamentaarisessa työryhmässä, jonka on tarkoitus löytää yhteisymmärrys siitä, miten tavoite TKI-osuuden nostamisesta 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta toteutetaan.
Jo nyt on esitetty hyviä ehdotuksia siitä, kuinka julkisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia voidaan lisätä. Esimerkkejä ovat niin TKI-rahasto kuin yliopistojen pääomittaminen. Puolueiden on nyt syytä punnita näitä ehdotuksia yhteisymmärrystä hakien. On koko Suomen edun mukaista, että yli vuosikymmenen jatkunut heikko kehitys tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksessa saadaan katkaistua. Kehysriihen menoleikkaukset tuovat näihin päätöksiin tietysti lisää painetta.
Tarvitsemme sekä elinvoimaista taloutta, hyvinvointia kansalaisille, että ratkaisuja yhteiskunnan suurten haasteiden ratkaisemiseksi. Kehitys- ja innovaatiotoimintaa ei kuitenkaan synny, jos perustutkimus on alirahoitettua, eikä talouden tuottavuus kasva, jos yrityksillä ei ole osaavaa työvoimaa.
TKI-panostusten lisäksi tavoitteena onkin, että tulevaisuudessa 50 prosentilla ikäluokasta olisi korkeakoulutus. Tämä tarkoittaa lisää aloituspaikkoja korkeakouluihin. Koska osaavan työvoiman turvaamiseksi tarvitaan myös lisää jatkuvaa oppimista, on hallituksen panostettava TKI-rahoituksen lisäksi koulutukseen.
Laadukkaat työ- ja oppimisympäristöt sekä osaamiskeskittymät houkuttelevat meille myös ulkomaisia osaajia. Hallituksen tavoitteena on kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä, mutta he valitsevat Suomen opiskelupaikakseen vain, jos tutkimus ja koulutus ovat täällä ensiluokkaisia.
Odotamme, että eduskunnan parlamentaarisessa työryhmässä löydetään ratkaisut niin pysyvään ja pitkäjänteiseen julkisen TKI-rahoituksen tasoon jo tällä hallituskaudella kuin maamme osaamistason nostamiseen. TKI-rahoitusta voidaan nostaa esimerkiksi uudella rahastolla, koulutuksen osalta resurssit tulee suunnata korkeakoulujen perusrahoituksen tason nostoon.
Osaamiseen investoivat päätökset ovat keskeisiä Suomen taloudelliselle hyvinvoinnille ja tulevaisuuden menestykselle. Vastuullisten valtionhoitajien ei kannata tinkiä niistä.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston rehtori