Professori sai vuoden aikaa tutkia

Opiskelijoiden kannalta olisi tärkeää, että opettajat ehtivät keskittyä myös omaan tutkimukseen. Taidehistorioitsija Kirsi Saarikangas saa ensi vuonna syventyä pääkaupunkiseudulle viime vuosikymmeninä rakennettuihin asuinalueisiin.

Professorin työpäivään mahtuu monta palasta. Taidehistorioitsija Kirsi Saarikankaan arjen tärkeä osa ovat viitisentoista maisteriopiskelijaa ja samankokoinen joukko väitöskirjantekijöitä, joiden opinnäytetöitä hän ohjaa.

Tutkittavana on kaksi ääripäätä: kaupunkiluonto ja erämaa.

Lisäksi Saarikangas johtaa monitieteistä tutkimusryhmää, joka analysoi ihmistoiminnan ja luonnonprosessien vuorovaikutusta maisemassa. Tutkittavana on kaksi ääripäätä: kaupunkiluonto ja erämaa.

Ryhmän tutkimuksista on lähtenyt itämään myös professorin oma, uusi tutkimusaihe.

– Nyt työn alla olevan lähiömaiseman jälkeen aion katsoa pääkaupunkiseudun uudempia, 1980-luvulta eteenpäin rakennettuja asuinalueita, ja vertailla niitä myös kansainvälisesti.

Kesää pidempi keskittymisrauha

Aihe on ollut Saarikankaan mielessä jo pitkään. Tavallisesti omaa tutkimusta ehtii kuitenkin tehdä lähinnä kesäisin. Lukuvuosien aikana ei ole aikaa juuri enempään kuin jo hankitun materiaalin pohjalta kirjoitettaviin artikkeleihin.

Ensi vuonna edessä on ainutlaatuinen keskittymisen ja syventymisen mahdollisuus. Saarikangas nimittäin valittiin yhdeksi niin kutsutun professorin poolivapaan saajaksi.

Tutkijoilla huomattiin olevan yhä vähemmän aikaa itse tutkimustyölle.

Yliopistojen ja tutkimusta tukevien säätiöiden puoliksi rahoittamat poolivapaat eli vuoden mittaiset tutkimukselle omistetut jaksot perustettiin vuonna 2012, kun tutkijoilla huomattiin olevan yhä vähemmän aikaa itse tutkimustyölle. Yliopistojen opetusresurssit kun eivät ole lisääntyneet opiskelija- ja tutkintomäärien kasvusta huolimatta.

Poolivapaaseen sisältyy myös matka-apuraha.

Opiskelijaa ei voi hylätä

Saarikangas aloittaa vapaansa ensi syksynä, ja nyt hän suunnittelee, millä tavalla aika kannattaa hyödyntää. Mieli ei kuitenkaan ole pelkästään keveä. Ero opiskelijoista mietityttää.

‒ Vuosi on aika pitkä aika olla pois etenkin jatko-opiskelijoiden ohjauksesta ja mietinkin tähän luovia ratkaisuja. Muu onnistuu töitä järjestämällä. Kukaan ei ole korvaamaton. Suunnittelemani erikoiskurssi siirtyy lukuvuodella eteenpäin.

Syventymisen mahdollisuus on joka tapauksessa mitä tervetullein.

– Tutkimuskausi tarjoaa mahdollisuuden lukea ja perehtyä syvällisemmin laajempiin aineistoihin ja tutustua kohteisiin.

Vuosi on pitkä tauko jatko-opiskelijoiden ohjauksessa.

Poolivapaiden keskeinen ajatus onkin turvata ajanmukainen ja laadukas opetus myös tulevaisuudessa.

Viimeinen rahoituskierros

Helsingin yliopisto on asettanut henkilöstöpoliittisessa ohjelmassaan tavoitteen, että professorien lisäksi myös yliopistolehtorit voisivat syventyä tutkimukseen — opetusvelvollisuuksista vapaana — puolen vuoden ajan joka viides vuosi. Pyrkimys toteutuu kuitenkin eri laitoksissa ja tiedekunnissa eri tavalla.

– Olisi hyvä, että kaikilla laitoksilla selvitettäisiin, miten se onnistuisi, esimerkiksi työtehtäviä kierrättämällä, Saarikangas toivoo.

Saarikangas sai päätöksen poolivapaastaan kesäkuussa. Vapaita myönnettiin nyt viidettä ja näillä näkymin viimeistä kertaa. Kaikkiaan 17 eri säätiötä on lahjoittanut tarkoitukseen yhteensä 11 miljoonaa euroa, joiden turvin poolivapaaprofessoreja on kertynyt 397, heistä 84 Helsingin yliopistosta.