Positiivisia uutisia budjettiriihestä

Hallitus on tänään päättänyt budjettiriihessä tärkeistä panostuksista tutkimukseen, innovaatioihin ja koulutukseen.

Panostukset vastaavat niihin haasteisiin, joita olemme nostaneet esiin. 112 miljoonan euron tutkimus- ja innovaatiopanostuksista suurin kakku on Suomen Akatemian myöntövaltuuden korotus 25 miljoonalla eurolla ja Business Finlandin 69 miljoonan euron vuotuinen lisäys.

Suomen Akatemialle tehtävä lisäpanostus on erittäin tervetullut, erityisesti kun sillä parannetaan nuorten tutkijoiden uramahdollisuuksia. Kun saamme pidettyä parhaat tutkijat Suomessa – tai houkuteltua heidät takaisin maailmalta – vahvistamme osaamisemme kärkeä. Business Finlandin lisärahoituksella tuetaan tutkimukseen perustuvia innovaatioita ja niiden kaupallistamista sekä lisätään yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyötä.

 Valtion tutkimusrahoitukseen yliopistosairaaloissa (VTR) lisätään 6 miljoonaa euroa, kun esitys oli 15 miljoonaa euroa. Siten ”lisäys” mahdollistaa vain kuluvan vuoden määrärahatason säilymisen, sillä määräraha on ollut tänäkin vuonna eduskunnan joulukuussa tekemän lisäyksen jälkeen 21 miljoonaa euroa. VTR-rahoitusta käytetään sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehtävään, hoitoa kehittävään tutkimukseen sekä palvelujärjestelmätutkimukseen, jota tarvitaan hoitotulosten parantamisessa ja hoitoprosessien kehittämisessä tehokkaammiksi ja potilaskeskeisimmiksi. Määräraha on vuosi vuodelta vähentynyt huimasti: 2000-luvun alkuvuosina se oli vielä noin 60 miljoonaa euroa. Eduskunnalla on vielä mahdollisuus tehdä aito lisäys rahoihin.



Myönteisistä panostuksista huolimatta seuraavalle hallitukselle jää vielä tehtävää. Nyt tehtävistä panostuksista huolimatta on muistettava kokonaiskuva: yliopistojen perusrahoitustaso heikkenee myös ensi vuonna yliopistoindeksin jäädytyksen vuoksi.



Tutkimukseen perustuvia innovaatioita ja kaupallista potentiaalia syntyy vain pitkäjänteisen perustutkimuksen ja ennakoitavan rahoituksen kautta. Seuraavilla hallituskausilla on siksi tärkeää pitää indeksi käytössä pysyvästi niin kuin yliopistolaissa on säädetty. Samalla esitämme seuraavalle hallitukselle, että se sitoutuu korkeakoulusektorin rahoituksen tason nostoon merkittävällä tavalla, myös menneiden vuosien menetykset huomioon ottaen. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi pääomittamalla yliopistoja.  Pääomitus olisi valtion omaisuudella tehtävä investointi, joka tehdään tulevia sukupolvia ajatellen.



Rahoitusta voidaan kehittää pitkäjänteisemmäksi myös yhdistämällä olemassa olevia resursseja selkeämmäksi kokonaisuudeksi niin, että nykyistä suurempi osuus pohjautuisi yliopiston omien strategisten valintojen toteutumiseen. 

Hel­sin­gin yli­opis­ton nä­ke­myk­siä hal­li­tus­kau­del­le 2019-2023

Korkea koulutustaso, laaja-alainen osaaminen ja sivistys lisäävät hyvinvointia ja luovat pohjaa aktiiviselle kansalaisuudelle. Tieteen ja koulutuksen avulla ratkaistaan globaaleja haasteita ja rakennetaan Suomen menestystä.

Koska haluamme myös tulevaisuudessa luoda hyvinvointia ja olla osaamistasoltamme maailman parhaita maita, meidän on investoitava koulutukseen ja huippututkimukseen entistä enemmän.

Me Helsingin yliopistossa haluamme olla vahvasti mukana, kun Suomen tulevaa hyvinvointia rakennetaan laadukkaan koulutuksen ja tieteen varaan.



Hel­sin­gin yli­opis­ton nä­ke­myk­siä hal­li­tus­kau­del­le 2019-2023