Naistutkimus sai virallisen aseman Helsingin yliopistossa vuonna 1991, kun nykyisen sukupuolentutkimuksen oppiaineen edeltäjä Kristiina-instituutti perustettiin.
Alan sisällöllinen kehitys oli kuitenkin alkanut yliopistolla toisen aallon feminismin myötä jo 1970-luvulla. Kristiina-instituuttia ehdittiin siis pohjustaa yli vuosikymmen, yhtenä rohkeana liikkeellepanijana Päivi Setälä.
– Setälä oli suomalaisen naistutkimuksen kehityksessä avainhenkilö 1980-luvun alusta lähtien, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara.
– Hän oli mukana luomassa valtakunnallisesti vahvoja verkostoja ja hänellä oli hyvä visio tieteidenvälisestä yhteistyöstä.
Tieteenala kasvoi 1980-luvulla askeleittain tieteentekijöiden näkökulmanvaihdoksien, lukupiirien, ensimmäisen peruskurssin ja monitieteisen opintokokonaisuuden perustamisen myötä. 1990-luvun alussa Setälästä tuli Helsingin yliopiston ensimmäinen naistutkimuksen professori. Hän vaikutti alansa kehitykseen myös Suomen Akatemiassa.
Puuttuva nainen
Alan ensimmäisten tutkijoiden huomio suuntautui naisten näkymättömyyteen kaikessa, mitä pidettiin tärkeänä yliopistossa.
– Naiset puuttuivat suurista kertomuksista ja heidän tekemisiä vähäteltiin, sanoo akatemiaprofessori Tuija Pulkkinen.
Päivi Setälän pioneerityötä oli tutkia naisia Euroopan historiassa. Hän kirjoitti naisesta antiikin, keskiajan ja renessanssin aikoina.
– Kristiina-instituutin professorina Setälä antoi tilaa monenlaiselle naistutkimukselle. Naistutkimuksesta keskustelivat niin kielentutkijat, filosofit kuin lääketieteilijätkin.
Kannustaja paikallaan
Monitieteisyys on kunniassaan edelleen. Suuri muutos on tapahtunut siinä, että feministisen tutkimuksen pääasia ei ole enää naisten näkyviin tuominen. Katse ja kriittinen analyysi kohdistuvat sukupuoleen järjestelmänä.
– Sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat silti säilyneet yhtä ajankohtaisina aiheina kuin ne olivat tuolloin, Pulkkinen sanoo.
71-vuotiaana kuolleen Setälän muistoksi järjestettiin avoin seminaari Helsingin yliopistossa. Aiheissa näkyy Setälän monipuolinen vaikutus tiedeyhteisöön ja yhteiskunnallisiin keskustelijoihin: hänen roolinsa ajattelijana, tutkijana, opettajana, kannustajana ja mesenaattina.