Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2024.
Opiskelijoiden valmistumisen nopeuttaminen on viimeisen parin vuosikymmenen ajan ollut koulutuspolitiikan tärkeä tavoite.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalli palkitsee nopeasta valmistumisesta kertoimella, jolla tavoiteajassa suoritettu tutkinto tuottaa yliopistolle lähes kaksinkertaisesti enemmän rahaa kuin tavoiteajan ylittävä tutkinto. Tämä on merkittävä asia yliopiston taloudelle.
Tutkinnon takana on kuitenkin ihminen eri elämäntilanteineen. Vain ihmiseen panostamalla on mahdollista saada aiempaa useampi valmistumaan yliopistosta tavoiteajassa.
Tilanne paranisi opintorahaa korottamalla ja leikkaukset perumalla
Opiskelijaa ympäröivät olosuhteet ovat ratkaisevia. Osaan yliopisto voi vaikuttaa, osaan ei. Jälkimmäisiin kuuluu toimeentulo, jonka riittävyys on keskeistä opintojen sujumiselle. Opiskelijoiden tukien leikkaukset heikentävät hyvinvointia ja venyttävät valmistumisaikoja erityisesti kalliiden neliöiden Helsingissä.
Korottamalla opintorahaa ja perumalla asumisen tukiin liittyvät, maan hallituksen päättämät leikkaukset tilanne kohenisi huomattavasti.
Yliopisto on valitettavassa asemassa, kun se pystyy vaikuttamaan valmistumiseen vain osittain. Keinoja kuitenkin löytyy.
Valmistumisen ei pitäisi riippua kankeista rakenteista
Opiskelijalle on tärkeää päästä suorittamaan opintonsa joustavasti. Kursseille pitäisi voida osallistua useammalla kuin yhdellä tavalla, ja suoritusajankohtia tulisi löytyä läpi lukuvuoden. Tärkeitä ovat myös henkilökohtainen ohjaus ja tuki. Opiskelijat tarvitsevat nykyistä enemmän tukea toteutuskelpoisen opintosuunnitelman laadinnasta aina yksilöllisiin järjestelyihin.
Valmistumisen ei pitäisi takkuilla kankeiden rakenteiden vuoksi. Yliopiston hallitus päättikin hiljattain muuttaa tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöä niin, että maisteritutkielman hyväksyntä siirtyy tiedekuntaneuvostoilta dekaaneille. Valmistuminen ei siten ole kiinni kokousajoista.
Työtä opiskelijoiden tukemisessa riittää. Opiskelijoiden läpivirtauksen tehostamisesta ja tutkintojen virtaviivaistamisesta puhumisen sijaan huomio pitäisi kiinnittää ihmiseen tutkinnon takana.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston hallituksen opiskelijajäsen.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.