Tutkijatohtori
Lääkeainekemistiksi itsensä määrittelevällä tutkijalla on monipuolinen kemian ja biokemian koulutus.
– Ajattelin ensin lukion jälkeen lähteä lukemaan biokemiaa tai farmasiaa, mutta päädyinkin lopulta opiskelemaan toista vaihtoehtoani, kemiaa. Mietin, että voin sitten sieltä siirtyä biokemian tai farmasian puolelle. Lopulta orgaaninen kemia alkoi kiinnostaa minua yhä enemmän, ja siitä tein myös pro graduni, Gustav Boije af Gennäs sanoo.
Boije af Gennäs opiskeli kuitenkin biokemiaa laajan sivuaineen verran. Lopullisesti ura selkiytyi opiskelijavaihdossa Englannissa.
– Opiskelin siellä lääkeainekemiaa, ja silloin minulle valkeni, että haluan tehdä juuri tätä. Lääkeainekemistin työssä on nimenomaan tärkeää hyvä idea ja se, että löydetään ensin lääkkeelle sopiva kohde. Kemian perusasiat eivät vuosien kuluessa juuri muutu, vaikka onkin tärkeää pysyä ajan hermolla esimerkiksi uusien synteesimetodien suhteen.
Farmasian tiedekuntaan Gustav Boije af Gennäs päätyi professori Jari Yli-Kauhaluoman ehdotuksesta, ja
Hiljattain vastuullisen tutkijan aseman saaneella Gustav Boije af Gennäsillä on monta rautaa tulessa. Yliopiston kolmevuotisen rahoituksen turvin hän ohjaa jatko-opiskelija Niklas Johanssonia projektissa, jossa suunnitellaan ja syntetisoidaan uusia, tulevia malarialääkkeitä. Tutkimus liittyy
Omalle työlle rahoitus tulee TEKES:in rahoittaman
Nyt saatu tiedekunnan nuoren tutkijan palkinto on toivottavasti alkusoittoa toiselle nuoren tutkijan apurahalle. Gustav Boije af Gennäs on nimittäin päässyt toiselle kierrokselle Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoitushaussa.