Luokkaretkellä

Suomen menestys on kiinni osaamisesta ja laadukkaasta korkeakoulutuksesta, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola.

Tänä syksynä 4 000 uutta opiskelijaa aloittaa opintonsa yliopistossamme. Moni muukin olisi halunnut, mutta vain 16 prosenttia hakijoista mahtui mukaan. Osalle yliopisto-opiskelu on yhä omassa perheessä tai suvussa luokkaretki yhteiskunnallisessa mielessä. Kaikille se on luokkaretki kouluajoilta tutussa tarkoituksessa uuden oppimisena, ajattelun avartamisena ja itsensä kehittämisenä. 

Millaiseen maailmaan nuorisoamme koulutamme ja kasvatamme? Varmaa on, että lähivuosikymmenien muutokset niin työn kuin koulutuksen näkökulmista ovat suuria. Monet työt häviävät, ja ihmiset liikkuvat yhä enemmän työn ja opiskelupaikan perässä. Tutkintojen sijasta korostuu osaaminen, erilainen kuin nyt tarvittava. 

Globalisaatio ja kansainvälistyminen, tekoäly ja digitalisaatio, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys sekä luonnonvarojen riittävyys asettavat isoja haasteita. Miten ihmisten hyvinvointi turvataan? Kuinka valtiot onnistuvat maapallon kokoisten ongelmien ratkaisemisessa? 

Korkealaatuinen tutkimus ja siihen perustuva opetus tarjoavat ratkaisuja ja antavat opiskelijoillemme tuhdit eväät tulevaisuuteen. Oleellista on rakentaa sellaista osaamista, jonka avulla voi myöhemminkin omaksua ja luoda uusia asioita ja toimintoja. Sellaisia, joista tänään emme vielä tiedä mitään. Elinikäinen oppiminen on entistäkin tärkeämpää. 

Avaramman ajattelun ja paremman laadun vuoksi Helsingin yliopisto uudisti koulutusohjelmansa. Yli sadan kandiohjelman sijaan meillä on nyt 32 laaja-alaista ohjelmaa, ja 60 maisteriohjelmaamme ovat entistäkin kansainvälisempiä. Kehitämme myös opiskelijavalintojamme ja tuemme opintojen edistymistä aiempaa tehokkaammin. On parempi olla muutoksen tekijä kuin kohde ja sopeutuja.  

Suomen menestyminen riippuu osaamisesta. Tämä vaatii lisää luokkaretkiä: korkeakoulutettujen osuus etenkin 25–34-vuotiaiden ikäluokassa pitää saada nousemaan. Yhtä tärkeää on parantaa kaiken koulutuksen laatua yhteistyössä läpi koko koulutusjärjestelmämme. Yhteiseksi eduksi.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston rehtori. Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä Y/06/17.