Osa syövistä, kuten leukemia ja rintasyöpä, on pystytty kohtuullisen hyvin selättämään. Silti meillä on edelleen syöpiä, kuten haima-, maksa-, munasarja-, keuhko- ja henkitorvisyövät, joissa kuolleisuusluvut ovat rankkaa luettavaa.
Syövän voittamiseksi tehdään tieteessä ja lääketeollisuudessa yhdessä töitä joka päivä. Ehkä jonain päivänä pääsemme samaan tilanteeseen kuin verenpainetaudin kanssa. Silloin syöpäpotilas voi elää vuosia tai jopa vuosikymmeniä hyvää elämää.
Mitä unelman toteutuminen vaatii? Yksinkertaisesti sitä, että perustutkimukseen satsataan nykyistä enemmän. Vain niin taistelu syöpää vastaan voidaan voittaa. Se vaatii myös entistä tiiviimpää yhteistyötä teollisuuden ja yliopistojen välillä, koska lääkehoitojen kehittämisessä lääketeollisuuden yritysten tekemät satsaukset ovat merkittäviä – elinehto tieteen kehittymiselle.
Tällä hetkellä lääketeollisuus investoi uusien lääkkeiden tutkimukseen ja kehittämiseen Euroopassa jopa 35 miljardia euroa vuosittain. Summasta ohjautuu Suomeen vain 200 miljoonaa euroa, mutta summa voisi olla merkittävästi suurempi. Tähän meillä on kaikki mahdollisuudet, mikäli seuraavalla hallituskaudella Suomi ottaa tavoitteekseen nousta lääketieteellisen tutkimuksen ja kehitystyön kärkimaaksi. Suomi voi hypätä tässä tieteen uudelle aallolle, jossa terveydenhoito yksilöllistyy kovaa vauhtia.
Seuraavan hallituksen tulee laittaa ensi töikseen syksyllä ulos tutkimustyötä ja yksilöityä hoitoa tukevat lait – uudistettu biopankkilaki, genomilaki, laki lääketieteellisestä tutkimuksesta ja laki kliinisistä lääketutkimuksista. Lisäksi tulee varmistaa terveystiedon toisiolain tehokas toimeenpano. Eikä pahitteeksi olisi, jos tieteentekijöiden resursseihin tehtäisiin merkittävät lisäsatsaukset.
Tiede tuo toivoa heillekin, joilla sitä ei vielä ole. Osalle potilaista se voi tarkoittaa tänään tutkimuspotilaana oloa ja sitä kautta uusimman ja vaikuttavimman hoidon saamista. Ja sitä kautta elinajan pitenemistä tai syövästä paranemista. Monella syöpäpotilaalla nimittäin ei ole aikaa odottaa useita vuosia.
Tutkimuslääkkeiden lisäksi on panostettava siihen, että jo olemassa olevat innovatiiviset hoidot saadaan nopeammin suomalaisten potilaiden käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi immunologiset syöpähoidot, joiden käyttöönotossa olemme Euroopan häntäpäässä. Yksi keino nopeuttaa käyttöönottoa on ehdollisen korvattavuuden lainsäädäntö, jolle tulee antaa jatkoaikaa vähintään viisi vuotta.
Suomalainen saa maailman parasta syövän hoitoa, erinomaisin tuloksin. Tähän ei ole kuitenkaan tyytyminen. Paljon on vielä tehtävää. Annetaan potilaille nykyistä enemmän toivoa paranemisesta. Uudet hoidot tuovat mahdolliseksi hyvinvoinnin lisääntymisen, pitkän ja terveen elämän. Siksi tiede ja tieteentekijät ansaitsevat vahvemman aseman osana yhteiskuntaamme.
Kirjoittaja on Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja
Tieteen puolustajat –kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla (skrollaa alas).