‒ Eri tieteenalojen tuominen yhteen on välttämätöntä. Maailma muuttuu niin nopeasti, sanoo Ian Scott, University College Londonin (UCL) Grand Challenges -ohjelman johtaja.
Scott on vaikuttunut. Syynä on se, miten Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson on kuvaillut meneillään olevaa Helsinki Challenge -juhlakilpailua: halua ratkaista maailman isoja ongelmia.
Kahden päivän leiri
Tiedepohjaisessa ideakilpailussa eletään yhtä vuoden huippuhetkistä: 20 semifinalistitiimiä on kokoontunut kahden päivän leirille kehittämään kilpailuideoitaan turbovauhtia — apunaan suomalaiset ja kansainväliset mentorit, Scott muiden joukossa.
Myös Scottin Lontoossa luotsaaman ohjelman ajatus on kerätä teräviä aivoja isojen yhteiskunnallisten haasteiden ääreen, yli tiederajojen. UCL kuuluu challenge-mallin käytön pioneereihin maailmalla.
Alkuperäisestä ideasta uuteen suuntaan
Pioneereja löytyy myös brittiläisestä julkisrahoitteisesta ajatushautomo NESTAsta, jota voi verrata Suomen Sitraan. Sen ohjelmajohtaja Celia Hannon nyökyttelee Scottin innostukselle.
‒ Tällainen työtapa tuo esiin yllättäviä näkökulmia ja uusia voimia, jotka voivat auttaa ratkaisujen löytämisessä.
Voittajan valitseminen aivan erilaisten ideoiden joukosta on Hannonin mukaan vaikeaa.
‒ Tuomareiden pitää punnita, miten hyvin tiimi ymmärtää ongelman ja kehittyykö ymmärrys challenge-työskentelyn aikana johonkin uuteen suuntaan. Ratkaisuidean täytyy myös olla yhteiskunnallisesti vaikuttava: hyödyn pitää ulottua tutkimusprojektia laajemmalle.
Yliopistoissa alkaa myllerrys
Niin Scott kuin Hannonkin uskoo yliopistojen mullistuvan perustavasti parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Tutkimus kehittyy monitieteisen ongelmanratkaisun suuntaan.
‒ Meillä ei ole enää varaa ylläpitää tutkijoita, jotka eristäytyvät maailmasta ja tavallisten ihmisten arjesta, arvioi Scott, jonka aiheena Kirkkonummen leirillä on monitieteisyys ja yhdessä kehittäminen.
‒ On yhä tärkeämpää, että tieteentekijöillä on kykyä ja joustavuutta kertoa työstään eri ihmisryhmille, olivat nämä sitten muiden alojen tutkijoita tai muita kansalaisia.
Kuunnelkaa nuoria tutkijoita!
Nuoret tutkijat on Scottin mukaan tärkeä päästää ääneen. Ilmastonmuutoksen kaltaisten ongelmien ratkaisussa on tärkeitä virstanpylväitä viiden, kymmenen ja viidentoista vuoden päässä. Jos tiedemaailma ei nyt kuuntele alle kolmikymppisiä, menetetään tärkeä mahdollisuus, Scott sanoo.