Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät tulevaisuudessa maakuntien vastuulle, on koulutus kuntien merkittävimpiä tehtäviä. Helsingin yliopisto kysyi pääkaupungin pormestariehdokkailta, mikä heidän mielestään on tärkein asia, joka pitäisi hoitaa koulutuksen suhteen kuntoon.
Ehdokkaiden vastauksissa mikään yksittäinen asia ei noussut ylitse muiden, vaan kokelaat nimesivät useita ongelmia, joihin pitäisi puuttua.
Paavo Arhinmäki (vas) nosti ykkösasiaksi peruskoulun luokkakoot.
– Jokainen oppilas pitäisi huomioida erilaisine oppimistarpeineen yksilöllisesti. Se on isoin kysymys. Nyt meillä on peruskoulussa liian isot luokkakoot. Maksimiluokkakoko voisi olla jossain 20 oppilaan tienoilla, hän sanoo.
Sekä kokoomuksen Jan Vapaavuori että skp:n Yrjö Hakanen puuttuisivat ensimmäisenä koulujen eriarvoistumiseen.
– Asuinalueilla, joissa on paljon työttömyyttä tai muita vaikeuksia, ongelmat tulevat lasten mukana kouluun. Kaikilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi asuntopolitiikan avulla, Hakanen perustelee.
Vapaavuori puolestaan jatkaisi edelleen positiivisen diskriminaation politiikkaa.
– Tähän ei tietenkään ole mitään yksittäistä ratkaisua olemassa, mutta edelleen pitäisi ohjata lisäresursseja esimerkiksi kouluihin, joissa on paljon vieraskielisiä oppilaita, hän tähdentää.
Vihreiden pormestariehdokas Anni Sinnemäki satsaisi varhaiskasvatukseen. Hänestä lapset, jotka ovat nyt kokonaan varhaiskasvatuksen ulkopuolella, pitäisi saada mukaan.
– Pitää selvittää päivähoidon osittaista maksuttomuutta. Se voisi ratkaista tätä kysymystä. Varhaiskasvatuksen avulla voisi parantaa sellaisten lasten oppimisvalmiuksia, joilla ne eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä, Sinnemäki perustelee.
Sekä Laura Kolben (kesk) että Mika Ebelingin (kd) mielestä tärkeintä olisi huolehtia koulurakennusten terveellisyydestä. He laittaisivat alulle mittavat homekouluremontit.
– Tämä on Helsingille häpeätahra. Tästä on myös tullut kuntalaisilta eniten palautetta. Koulujen pitäisi olla hyvässä ellei erinomaisessa kunnossa, Kolbe painottaa.
– Kristilliset olisi jättänyt Keskustakirjaston rakentamatta ja laittanut rahat koulujen remontointiin, Ebeling puolestaan sanoo.
Nuorten tipahtaminen koulutuskelkasta peruskoulun jälkeen on rkp:n Eva Biaudet’n, perussuomalaisten Mika Raatikaisen sekä sdp:n Tuula Haataisen mielestä tärkein asia, johon kaupungin täytyisi koulutuksen suhteen puuttua.
– Kaikille pitäisi löytyä jatkopaikka, lukio tai ammatillinen koulutus, Raatikainen sanoo.
– Yhtään nuorta ei saisi kadottaa. Nuoria pitäisi auttaa räätälöidyn ohjauksen ja etsivän nuorisotyön avulla, Biaudet pohtii.
– Tämä ei vielä riitä, vaan pitäisi huolehtia myös siitä, että ammatillisen koulutuksen ja oppilashuollon tukipalveluiden laatu on niin hyvä, ettei kukaan keskeytä ja jätä opintoja kokonaan, Haatainen lisää.
9. huhtikuuta valittava valtuusto päättää, kenestä tulee seuraava pormestari.