Ratkaistavanamme on suuria haasteita kansallisesti ja maailmanlaajuisesti, mikä nousi esiin myös paneelikeskustelussa. Yliopistoilla on keskeinen rooli kasvun tuottamisessa ja osaajien kouluttamisessa näiden haasteiden selättämiseksi, muistutti matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Sasu Tarkoma avauspuheessaan. Tarvetta on kuitenkin laajemmalle yhteistyölle korkeakoulujen ja muiden toimijoiden välillä sekä panostuksia osaamiskeskittymiin.
Lisäksi Suomen on oltava entistä houkuttelevampi kohde kansainvälisille opiskelijoille, tutkijoille ja osaajille. Nuorten ikäluokkien pienentyessä kansainvälisten opiskelijoiden merkitys kasvaa myös korkeakouluissa. Monet korkeakoulutetut ja varsinkin tutkijat lähtevät töihin ulkomaille parempien palkkojen ja työpaikkojen perässä. Atte Harjanne (vihr.) painotti, että panostukset koulutukseen ja osaamiseen tekevät Suomesta myös itsessään kansainvälisesti houkuttelevamman kohteen. Marleena Isomaa (ps.) taas muistutti, että koulutukseen panostamisen lisäksi tarvitsemme työllistymismahdollisuuksia tutkijoille ja muille osaajille.
− Meillä koulutetut tutkijat eivät halua tai pysty palaamaan ulkomailta Suomeen. Kun koulutetaan kalliilla ihmisiä, niin pidetään huolta myös siitä, että he työllistyvät ja ansaitsevat koulutustaan vastaavaa palkkaa.
Kansainvälinen yhteistyö apuun ilmastonmuutoksen torjumisessa
Vaalikevään puhutuimpia aiheita on valtion talouden tasapainottaminen. Verotuksella voidaan selvästi lisätä valtion tuloja, mutta panelistien mukaan esimerkiksi suurten yritysten pääomatulojen verottaminen on kansainvälisessä maailmassa entistä vaikeampaa. Timo Harakka (sd.) oli huolissaan siitä, miten vahvasti verotus on edelleen kansallista toimintaa.
− Liiketoiminta on kansainvälistynyt ja verotus on jäänyt kansalliselle tasolle. Tämä on mahdollistanut aggressiivisen verosuunnittelun. Valitettavasti on niin, että se ylin promille suomalaisista, joka hyötyy nykyisestä järjestelmästä, pystyvät myös vaikuttamaan itselleen suopeasti politiikkaan.
Kansainvälisestä verotuksesta olisi myös hyötyä maailmanlaajuisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa. Euroopan unionin kaltaisilla toimijoilla on parempi asema lähteä hillitsemään taloudellisin keinoin ilmastolle haitallista toimintaa laajemmin, sanoi Kai Mykkänen (kok.).
− Hiilijälkeen perustuva verotus tulisi tehdä EU:n komission tasolla. Sen avulla voisimme siirtyä hinnoittelemaan eurooppalaisten kulutuksen hiilijalanjälkeä, joka tulee tulevaisuudessa pääosin EU:n ulkopuolisista tuotteista.
Jotta voimme edistää tällaista kansainvälistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, tarvitsemme laajasti koulutettuja osaajia kehittämään ratkaisuja ja arvioimaan erilaisten toimien tehokkuutta kansallisesti ja kansainvälisesti, muistutti Petra Malin (vas.).
− Koulutusastetta on nostettava, sitä ei ole varaa millään koulutusleikkauksilla lähteä vaarantamaan. Jos haluamme ratkaista ilmastonmuutosta ja muita haasteita, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin panostaa koulutukseen. Olisi äärimmäisen lyhytnäköistä leikata nyt siitä.