Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on yksi tulevien vaalien suurimpia keskustelunaiheita. Tavoite nuorten korkeakoulutusasteen nostamisesta 50 % vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen ja vaatii paljon lisäresursseja. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että aloituspaikkoja tulee lisätä ja niiden kustannukset tulee kompensoida. Sari Multala (kok.) painotti aloituspaikkojen suuntauksen merkitystä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.
− Ammattikorkeakoulutus on myös hyvä tapa vastata alueelliseen työvoimapulaan. Paikkalisäyksiä tulee painottaa alueille, joissa on ikäluokkaan verrattuna vähiten aloituspaikkoja. Tällainen alue on Uudenmaan lisäksi esimerkiksi Pirkanmaa.
Pelkkä aloituspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan ole riittävä toimi tavoitteen saavuttamiseksi. Terhi Peltokorpi (kesk.) muistutti, että myös tukipalveluja tulee resursoida riittävästi kasvavien opiskelijamäärien tukemiseksi.
− Tavoite edellyttää myös sitä, että oppimisen tukeen satsataan. Meidän on myös entistä enemmän kiinnitettävä huomiota siihen, ketkä ohjautuvat korkeakoulutuksen piiriin.
Koulutuksen saatavuus määräytyy joillakin erikoistumisaloilla myös taloudellisen aseman mukaan. Esimerkiksi psykoterapeutin erikoistumiskoulutus on tällä hetkellä maksullista, vaikka alan ammattilaisista on pulaa ympäri Suomea. Juha Beurling-Pomoell (sd.) toivoi, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan tarve koulutusmahdollisuuksien ja koulutuksen maksullisuuden selvittämisestä.
− Yleisesti ottaen koulutuksen tulee olla maksutonta. Silloin kun erikoistumisopinnoilla on työelämävastaavuus, meidän täytyy tarkastella niiden rahoitusta ja saada niitä entistä enemmän maksuttomuuden piiriin.
Koulutuksen lisäksi myös tutkimuksen rahoitukseen on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota. TKI-rahoituslain hyväksymisen myötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan julkinen rahoitus nousee vuosittain usealla sadalla miljoonalla eurolla. Veronika Honkasalo (vas.) painotti perustutkimuksen tärkeyttä innovaatioiden taustalla.
− Yritykset ja elinkeinoelämä pyrkivät saamaan ison siivun TKI-rahoituksesta. Meidän tulee huolehtia siitä, että tarpeeksi rahoitusta suuntautuu myös yliopistoille ja perustutkimukseen, jonka hyödyistä emme välttämättä vielä edes tiedä.
Luonnonsuojeluun kaivataan myös lisäresursseja
Koulutuksen lisäksi myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen ovat panelistien mielestä ensi vaalikauden tärkeimpiä tavoitteita. He suhtautuivat myönteisesti esimerkiksi luontolain säätämiseen, jota tällä hallituskaudella yritettiin tuloksetta. Muutenkin lainsäädännöllä voitaisiin edistää luontoarvoja koko yhteiskunnassa, sanoi Amanda Pasanen (vihr.).
− Valtion vanhojen luonnontilaisten metsien suojelun lisäksi tarvitsemme lisää rahaa suojeluun, jotta saamme myös yksityisiä metsiä suojelun piiriin. Kompensoinnista voitaisiin saada erilaisia instrumenttejä, joiden avulla luontoarvojen heikentämisestä tulisi maksullista.
Metsien lisäksi myös muut luontotyypit kaipaavat suojelua Suomessa. Etenkin Etelä-Suomessa olisi varaa suojella entistä enemmän alueita, joissa lajisto on rikasta. Tähän kuuluu myös vesistöjen ja merialueiden suojelu, muistutti Marleena Isomaa (ps.).
− Merien suojelu lähtee vesistöjen suojelusta. Tällä hetkellä meillä on lainsäädännössä aukkoja tässä suhteessa esimerkiksi kaivoslain osalta. Voisimme luoda verotuksen kautta kannustimia suojeluun.