Tom Pettersson, joka on ollut vastuussa lääketieteen ruotsinkielisistä opinnoista vuodesta 1991 alkaen, saa palkinnon määrätietoisesta työstään ruotsin kielen vahvistamiseksi lääketieteen koulutuksen alalla Suomessa ja myös ylipäätään lääketieteessä.
– Olen kiitollinen ja iloinen sekä myös hieman liikuttunut, sillä työ ruotsin kielen hyväksi on ollut minulle sydämen asia monen vuoden ajan, Tom Pettersson sanoo.
Raadin perusteluissa mainitaan, että Tom Pettersson saa palkinnon suuresta panostuksestaan kielitietoisena opettajana ja lääketieteen asiantuntijana Kotuksen ruotsinkielisessä lääketieteen kieliryhmässä (Medicinska språkgruppen) ja jäsenenä Ruotsin lääketieteen kielenhuollon komiteassa (Kommittén för medicinsk språkvård).
– On hienoa, että Hugo Bergroth -seura korostaa tällä tavoin ruotsia tieteen kielenä ja erityisesti ruotsia lääketieteellisessä koulutuksessa.
– Seura haluaa varmaankin kiinnittää myös huomiota lääkärin ja potilaan väliseen kommunikaatioon, minkä hyväksi me teemme tiedekunnassa aktiivisesti työtä sekä ruotsiksi että suomeksi. Ruotsi joutuu toisinaan niin tieteessä kuin sairaaloissakin eräänlaiseen englannin ja suomen väliseen ristivetoon, mikä tarkoittaa, ettei tehtävä ole aina helppo, ja tätä seura on käsittääkseni halunnut nostaa esiin.
Sydänfilmi vai EKG?
Akateemisissa yhteyksissä vallitseva kieli on englanti ja suomalaisissa sairaaloissa puolestaan suomi. Tom Pettersson kehottaa opiskelijoitaan välttämään sekakielen käyttöä ainakin kirjoituksessa. Hän on pannut merkille, että ruotsiin sekoittuu erityisesti suomalaisia paikannimiä.
– Sairaaloissa puhutaan HYKSistä (Helsingin yliopistollinen keskussairaala) ja HUSista (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) sen sijaan, että käytettäisiin ruotsinkielisiä muotoja HUCS (Helsingfors universitets centralsjukhus) ja HNS (Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt), hän mainitsee esimerkkinä.
Myös muissa yhteyksissä kielet menevät sekaisin. Sydänfilmi (EKG) kääntyy usein muotoon hjärtfilm ja nivelreumasta tulee ledreuma, kun suomenruotsalaiset lääkärit pikakääntävät suomesta ruotsiin.
– Kunhan potilas vain ymmärtää, asiat ovat kunnossa, mutta minusta olisi tärkeää, että myös riikinruotsalainen voisi ymmärtää puheen ja tekstin.
(Suomenruotsalaisten tapa käyttää suomalaisia paikannimiä ruotsin joukossa on muuten ilmiö, jota kielentutkija Maria Vidberg on tutkinut väitöskirjassaan, johon voi tutustua täällä.)
Haasteellista löytää ruotsinkielisiä lääketieteen opettajia
Helsingin yliopiston ruotsinkielisten lääkäriopintojen linja on kasvanut 2000-luvun alusta, jolloin vuosittain sisään otettiin kolmisenkymmentä uutta opiskelijaa. Nykyään luku on melkein 40. Tämä on lisännyt tiedekunnan ruotsin kielellä annettavaan opetukseen kohdistuvia paineita.
– Kun on enemmän ruotsinkielisiä opiskelijoita, tarvitaan enemmän opettajia opettamaan ruotsiksi. Opettajien löytäminen on toisinaan haasteellista, Tom Pettersson kertoo.
– Samaan aikaan lääketiede on yhä eriytyneempää. Opiskelijoiden tulee saada tietoa monilta eri osa-alueilta. Voi olla vaikeaa löytää ruotsinkielisiä opettajia, joilla on oikeat erityistiedot. Silloin on tarjottava kursseja jollakin muulla kielellä, sillä erityistaidot menevät kielen edelle.
Aikana, jona monet kokevat ruotsin kielen aseman olevan Suomessa uhattuna, Tom Pettersson iloitsee ruotsinkielisen opetuksen kehityksen saamasta tuesta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
– Haluan painottaa, että lääketieteessä ruotsin eteen tekee töitä moni muukin kuin minä. Monet ovat kiinnostuneita asiasta ja tekevät paljon kielen eteen. Hän lisää, että yliopistossa on kaiken kaikkiaan hyvä infrastruktuuri ruotsin kehittämiseen, muun muassa vararehtori, jonka erityisenä vastuualueena on yliopiston kaksikielisyys, sekä joka tiedekunnassa kaksikielisyydestä vastaava varadekaani.
Hugo Bergroth -palkinto annetaan henkilöille, jotka omalla toiminnallaan ovat edistäneet seuran päämääriä ja Hugo Bergrothin hengessä lisänneet tietoa hyvän, selkeän ja kauniisti käytetyn ruotsin kielen merkityksestä. Palkintosumma tulee Svenska kulturfondenilta, ja palkinto on aiemmin myönnetty mm. Viveca Dahlille (2016), Mårten Westölle (2015) ja Anna-Lena Laurénille (2014). Tom Pettersson on toinen Helsingin yliopiston edustaja, jolle palkinto myönnetään. Vuonna 2002 palkinnon sai pohjoismaisten kielten yliopistonlehtori Seija Tiisala. Tom Pettersson vastaanotti palkinnon Espoon Hanasaaressa pidettynä Kielenhuoltopäivänä 23.5.2017.
Lue myös:
Läkare på två språk - Läkarutbildningen är ett exempel på levande tvåspråkighet inom universitetet.
Inflammation för evigt - Tom Petterson utreder kroppens inflammatoriska mekanismer.