Kansainvälisten opiskelijoiden oleskelulupien käsittelyyn saatava tarpeeksi resursseja, jos Suomi haluaa olla houkutteleva opiskelumaa
Tänä syksynä moni opiskelija EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta ei päässyt aloittamaan opintojaan ajoissa tukkiintuneiden oleskelulupaprosessien takia. Jos kansainvälisten opiskelijoiden ja asiantuntijoiden määrää halutaan lisätä, täytyy siihen olla riittävästi resursseja niin maahanmuuttovirastolla kuin edustustoilla.

Moni EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen tuleva opiskelija ei päässyt aloittamaan opintojaan ajoissa lukuvuoden alkaessa syksyllä, koska oleskelulupakäsittelyt ovat viivästyneet. Tällä on monta huonoa seurausta opiskelijalle.

Helsingin yliopisto hyväksyy opiskelijoita laajasta määrästä maita ja opiskelijoita maista, joiden kansalaisilla on ollut eniten viivettä lupakäsittelyssä, on muutama. Joissakin korkeakouluissa tämä määrä voi olla paljon suurempi.

 Suunnittelija Aino Turunen Helsingin yliopiston opetus- ja opiskelijapalveluista pitää yhteyttä oleskelulupaa odottaviin opiskelijoihin. Hän kertoo opiskelijoiden olevan huolissaan siitä, että menettävät orientaatioviikon ja yhteisen aloituksen.

– Jos he esimerkiksi pääsevät aloittamaan opintonsa tammikuussa, he tulevat uutena tilanteeseen ja joutuvat orientoitumaan hyvin itsenäisesti, Turunen sanoo.

Opiskelijalle myöhään aloittaminen voi aiheuttaa vaikeuksia integroitua uuteen ympäristöön niin sosiaalisesti kuin akateemisestikin. Lisäksi tämä voi johtaa siihen, että opiskelijalla on puutteelliset esitiedot tulevilla kursseilla, vaikeuksia kurssisuoritusten kanssa ja puutteelliset tukiverkostot. Tämä kaikki johtaa stressin lisääntymiseen.

– Lukuvuosimaksuvelvollisilla ja apurahan saaneilla opiskelijoilla aikatauluttaminen on yleensä muutenkin tiukkaa, sillä he maksavat opinnoistaan tai vaihtoehtoisesti heille on myönnetty apuraha kahdeksi vuodeksi. Tästä johtuen opiskelijat ovat huolissaan myös siitä, maksavatko turhaan tai meneekö heidän apurahansa hukkaan sen takia, etteivät pääse vielä maahan opiskelemaan, sanoo Turunen.

Kustannukset kertaantuvat

Viivästyneet opinnot tulevat kalliiksi niin opiskelijalle kuin yliopistolle. Jos opintojen aloittaminen lykkääntyy vuodella, yliopisto joutuu perumaan ilmoittautumisen ja palauttamaan lukuvuosimaksun.

Opiskelijalle kertyy mittavat tappiot pankkikuluista, peruuntuneista lennoista, menetetystä vuokrasta ja oleskelulupahakemuksen kustannuksista. Kaikissa maissa ei myöskään ole Suomen lähetystöä ja opiskelijat joutuvat matkustamaan ja hankkimaan viisumeita päästäkseen tunnistautumaan hakemusta varten.

Kustannusmenetysten lisäksi opiskelijoilla voi olla edessä tyhjä välivuosi ja epävarmuus opintojen tulevaisuudesta. Pahimmassa tapauksessa opiskelija on irtisanoutunut työpaikastaan opiskeluiden takia ja koko toimeentulo kotimaassa vaarantuu.

Mainehaittaa Suomelle

– Myöhästyneet ja kielteiset oleskelulupapäätökset vaikuttavat myös erittäin kielteisesti Suomen maineeseen opiskelukohdemaana, sanoo Helsingin yliopiston hakijapalveluiden päällikkö Sini Saarenheimo.

Korkeakoulujen ilmoittautumista koskeva laki ei mahdollista opintojen lykkäystä pitkittyneiden lupahakemusten takia. Tämä on opiskelijoille hyvin turhauttavaa, sillä heillä on käytännössä olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa lupaprosessin etenemiseen.

Opintojen aloituksen lykkäyksen voi saada vain, jos opiskelija ensin menettää opinto-oikeutensa ja saa sen sitten uudestaan. Tämä byrokraattinen mutka, sen tuoma epävarmuus, vaiva ja käsittelymaksut aiheuttavat sen, etteivät opiskelijat tunne itseään tervetulleiksi. Sen lisäksi se rapauttaa luottamusta Suomen käytäntöjä kohtaan. Varsinkin kun opiskelijat jo maksavat kymmeniä tuhansia euroja opinnoista.

Helsingin yliopiston mielestä opintojen aloitusta pitää voida lykätä viivästyneiden oleskelulupaprosessien takia. Tämä ei poista ongelmaa Migrin käsittelyaikojen pituudesta, mutta antaa oikean viestin opiskelijoille, helpottaa tilanteen purkua yliopistolla ja helpottaa yhteydenpitoa opiskelijoihin, kun heidät saadaan kirjoille yliopistolle.

Helsingin yliopisto on myös huolestunut median uutisista Migrin henkilöstövähennyksiin liittyen. Hakijoiden määrä on lukuvuosimaksuista huolimatta kahden viimeisen vuoden aikana 2,5-kertaistunut Helsingin yliopistolla ja kasvun odotetaan jatkuvan.

– Jatkossa on odotettavissa, että hakijoiden ja hyväksyttyjen määrä tulee kasvamaan, sillä uusiin monitieteisiin koulutusohjelmiin ja globaaliin digimarkkinointiin on esimerkiksi Helsingin yliopistossa panostettu merkittävästi, joten Migrille olisi syytä varata asianmukaiset resurssit, sanoo Saarenheimo. 

Lue myös Unifin tiedote: Kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloa täytyy sujuvoittaa varaamalla oleskelulupien käsittelyyn riittävät resurssit – ”Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään uutta osaajaa”