– Suomeen on todella tärkää saada enemmän kansainvälisiä opiskelijoita, sanoo Elina Lehtinen, konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiativen (CMI) viestinnästä ja varainhankinnasta vastaavana johtaja. Ennen CMI:tä Lehtinen on työskennellyt Yhdysvalloissa, Lähi-idässä ja Iso-Britannisssa. Helsingin yliopiston lisäksi hän on suorittanut maisterintutkinnon Harvard Kennedy Schoolissa.
Kahden yliopiston alumnina Lehtinen on kokenut kansainvälisen opiskelun merkityksen monesta näkökulmasta. Palatessaaan Suomesta kotimaahansa opiskelijat kantavat mukanaan kaikkea Suomessa oppimaansa ja vievät kotimaahansa pohjoismaisia arvoja: tasa-arvon, hyvän koulutuksen arvostuksen sekä ajatuksen siitä, että kaikilla tulee olla yhtälaiset mahdollisuudet päästä elämässä eteenpäin. Ulkomailla opiskelleet nuoret ovat muutosagentteja omissa kulttuureissaan, sanoo Lehtinen. Monet kansainväliset opiskelijat työllistyvät kotimaassaan hallintoon ja bisnekseen ja uudistavat työnsä kautta maataan. Tämä yhteiskuntia vakauttava ja ymmärrystä lisäävä kehitys hyödyttää myös Suomea pitkällä aikavälillä, Lehtinen korostaa.
Tuoreita näkökulmia ja ajatuksia suomalaiseen yhteiskuntaan
Suomalainen yhteiskunta tarvitsee erilaisia näkemyksiä ja ajatusten vaihtoa muualta maailmasta, etenkin Euroopan ulkopuolelta. Kansainväliset opiskelijat ovat hyvä esimerkki siitä, miten kansainväliset kohtaamiset rikastuttavat suomalaista yliopistoyhteisöä ja koko yhteiskuntaa. Vuorovaikutus suomalaisten opiskelijoiden kanssa synnyttää ystävyyssuhteita ja uusien ystävien kautta heidän kotimaansakin tulevat läheisemmäksi, Lehtinen sanoo.
– Tällaisten kontaktien kautta katoaa se pahin vihollinen eli ennakkoluulot.
Meidän on tehtävä töitä sen eteen, että kansainvälisillä opiskelijoilla olisi mahdollisuus jäädä pidemmäksi aikaa Suomeen, sillä heidän osaamisensa ja asiantuntijuutensa hyödyttäisivät suomalaista liike-elämää ja koko yhteiskuntaa. Työharjoittelut ja työpaikan löytäminen ovat tässä avainasemassa.
Kansainvälinen kokemus avaa ovia
Lehtisen sekä useiden hänen Harvardin aikaisten opiskelutovereidensa kokemuksen mukaan ulkomailla opiskellessa kasvaa ihmisenä sekä luo globaalit verkostot, joista on hyötyä koko työuralla.
– Kansainvälinen työkokemukseni ja opintoni ulkomailla ovat avanneet minulle ovia ja tarjonneet tilaisuuksia, jotka eivät muuten olisi olleet mahdollisia.
Lehtisen oma työpaikka, CMI, on erinomainen esimerkki kansainvälisestä työyhteisöstä. Lähes puolet organisaation 80 työntekijästä on kotoisin eri puolilta maailmaa ja edustettuna on yli 20 kansallisuutta. Toinen puoli väestä on suomalaisia, mutta heistäkin lähes kaikki ovat työskennelleet ulkomailla. Vaativa ja kansainvälinen työkenttä edellyttää, että CMI:n työntekijät ymmärtävät eri kulttuureja, osaavat toimia kansainvälisessä kontekstissa ja ovat kielitaitoisia.
Lehtinen kannustaa Helsingin yliopistoa panostamaan entisestään kansainvälisyyteen kaikilla tasoilla. Kansainvälisten opiskelijoiden lisäksi kansainväliset tutkijat ja vierailijat tulisi saada kiinteämmin osaksi yliopistoyhteisöä ja jakaamaan osaamistaan koko yhteiskuntaan. Globaalissa maailmassa monipuoliset, kansainväliset kohtaamiset ovat voimavara kaikille.