Juhana Aunesluoma: Menestyksemme on kiinni korkeasta osaamisesta
Suomen tulevaisuuden menestys globaalissa työnjaossa on kiinni korkeasta osaamisesta. Tarvitsemme yhä enemmän ihmisiä, joilla on korkea osaamistaso. Samalla koulutuksen ja tutkimuksen laatua pitää jatkuvasti kasvattaa. Korkeasti koulutettu työvoima ja huippuluokan tutkimusinfrastuktuuri houkuttelee Suomeen myös kansainvälisiä yrityksiä.

Me Helsingin yliopistossa haluamme olla osa tätä Suomen tulevaa menestystarinaa. Perusasiat Suomessa ovat kunnossa. Vuosikymmenten aikana tehdyt sijoitukset ovat tuottaneet kauttaaltaan korkeatasoisen koulutusjärjestelmän. Koulutuksen saavutettavuus ja opettajien koulutus ovat kansainvälisesti korkeatasoisia ja koulutus on kannattava investointi yksilölle. Suomalainen tiede on monilla aloilla kansainvälistä kärkeä.

Pohja on kuitenkin rapautumassa ja vuosikymmenten työ uhkaa valua hukkaan. Yliopistojen perusrahoitus on niukentunut koko 2010-luvun. Sijoitukset tulevaan osaamiseen edellyttävät investointeja. Yliopistojen rahoitus on saatava kasvu-uralle, jotta menestymisemme ei jäisi tästä kiinni.

Mitä perusrahoituksen vahvistamisella sitten saavutettaisiin?

  1. Ensiksikin parempaa opetuksen laatua: Meillä on vahva näkemys siitä, miten opettamista tulee uudistaa. Suomalaisissa yliopistoissa kuljetaan opetuksessa jo nyt hyvään suuntaan. Niukat resurssit aiheuttavat kuitenkin pullonkauloja, joita on purettava. Tarvitaan intensiivisempää opettaja-opiskelija-suhdetta. Luentokurssit eivät ole nykypäivää kansainvälisissä yliopistoissa; opiskelu on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi. Digitaalisuus ei korvaa vuorovaikutukseen kuluvaa aikaa, vaan pikemminkin tiivistää vuorovaikutusta. Koulutuksen laatua ei voida parantaa, jos tutkinnon laskennallinen hinta halpenee halpenemistaan. Tähän tarvitaan käänne.
  2. Toiseksi vahvemmalla perusrahoituksella vahvistetaan tutkimusta ja sen vaikuttavuutta. Yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen ohjaa resurssit tehokkaimpaan käyttöön, kun esimerkiksi professorin ajasta ei kulu kohtuuton osa kilpaillun rahoituksen hakemiseen, vaan hän voi keskittyä tutkimukseen ja opetukseen.
  3. Tieteessä kansainvälinen kilpailu kovenee kaiken aikaa. Tieteen teko on tullut vaativammaksi; tarvitaan isompia tutkimusryhmiä ja kansainvälisiä rekrytointeja. Perusrahoituksella luodaan näitä kansainvälisiä osaajia houkuttelevia tutkimusympäristöjä. Tämän lisäksi tarvitaan kilpailtua Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta, jolla voidaan rahoittaa laajempia hankkeita sekä houkutella tieteentekijöitä muualta. Kansainväliset osaajat ovat Suomelle investointi, sillä tulevaisuuden pullonkaula-aloille eivät omat osaajamme riitä.
  4. Myös korkeaa lisäarvoa tuottaville yrityksille ovat maailmanluokan tutkimusympäristöt aiempaa merkittävämpiä kilpailutekijöitä. Suomi menestyy ainoastaan sijoittamalla koulutukseen ja tutkimukseen. Tästä syystä yliopistojen perusrahoituksesta on pidettävä huolta.

Juhana Aunesluoma työskentelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa varadekaanina ja Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtajana (tutkimusjohtaja). Hän on poliittisen historian dosentti.

Tieteen puolustajat –kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat tutkimuksen merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla (skrollaa alas).