Yhteistä nyky-yhteiskunnan menneille ja tuleville onnettomuuksille on, että ilman tiedettä emme niihin olisi koskaan joutuneetkaan. Tiede on syntynyt uteliaisuudesta, halusta ratkaista ongelmia ja meidän nykyihmisten uskosta kykyymme hallita luontoa. Tällaista kykyä meillä ei kuitenkaan ole.
Tieteellisen toiminnan perusta on tosiasioiden tunnustaminen ja tunnistaminen. Einstein kuuluu sanoneen, että hän operoi mielummin yhtälöidensä kuin politiikan parissa, koska yhtälöt ovat ikuisia, mutta politiikka tätä päivää. Kuitenkin pasifisti Einstein joutui luovuttamaan yhtälönsä yhteiskunnan käyttöön tuhoisin seurauksin.
Tiedemies Fritz Haber kutsui 1914 Albert Einsteinin tutkijaksi Berliiniin. Ystävyksistä toinen oli saksalainen nationalisti, toinen pasifisti. Molempien työ ja keksinnöt ovat tuottaneet hyvinvointia, mutta myös mittaamatonta tuhoa.
Tieteellisten keksintöjen ja innovaatioiden kohtalo on aina jälkeen tulevien käsissä. Tästä seuraa tieteelle ja tieteilijöille erityinen vastuu. Emme enää voi luottaa siihen, mihin ennen uskottiin, eli että tieteellisestä työstä seuraa edistystä ja onnea. Yhtä hyvin siitä voi seurata onnettomuutta.
Erityisen vaarallista on se, että tieteen tulokset ovat myös ns. denialistien eli tosiasioiden kieltäjien käsissä. Kieltäessään tieteen tuloksia, esimerkiksi ihmisen ja teknologian vaikutuksen ilmastonmuutokseen, he voivat uskotella, että voimme hyvällä omallatunnolla jatkaa tieteen tuottamia vaarallisia kehityskulkuja, kuten vaikka fossiilitaloutta.
Ilman tiedettä ja tieteellistä ajattelua emme selviä edessä olevista aiheuttamistamme vaikeuksista. Viimeistään koronavirus on tämän todistanut. Mutta meiltä kaikilta vaaditaan vastuuta tieteen tekemisessä ja tieteen tulosten soveltamisessa.
Meidän on kyettävä parempaan kokonaisuuden ymmärtämisessä. Meidän on ymmärrettävä mitä tiede on ja mitä se ei ole, mihin se yltää ja mihin vielä ei. Myös ymmärryksen lisäämisen tulee olla tieteellinen prosessi.
Tiede on kuin demokratia. Vaillinainen eikä kovin hyvä, mutta silti paras järjestelmä eri vaihtoehdoista. Tieteen ja demokratian tulee tukea toisiaan. Siksi tiede, siksi demokratia, siksi vastuu ja siksi rohkeus yrittää hyvää.
FT Ilkka Herlin
Kirjoittaja on toiminut Suomen historian, tieteen historian ja suurten järjestelmien tutkijana.