Helsingin yliopisto toivoo panostuksia tutkimukseen, koulutukseen ja TKI-toimintaan maan hallituksen ensi viikon kehysriihestä. Tärkeintä on huolehtia yliopistojen perusrahoituksen tasosta - se heijastuu niin koulutuksen laatuun ja houkuttelevuuteen kuin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiin.
– Aloituspaikkoja lisättäessä on välttämätöntä, että ne rahoitetaan pitkäjänteisesti. Opiskelijan osaaminen ei synny pelkällä opinto-oikeudella. Jokainen uusi opiskelija tarkoittaa lisää opetustiloja, opetus- ja ohjaushenkilökuntaa sekä kirjasto- ja it-palveluja, ja jokaisella tieteenalalla näiden tulee olla korkeatasoisia, toteaa rehtori Sari Lindblom.
Helsingin yliopisto katsookin, että korkeakoulujen perusrahoituksen tasoa tulee lisätä vähintään samassa suhteessa uusien aloituspaikkojen kanssa. Myös tutkimustyön edellytyksiin panostaminen on tärkeää.
– Uteliaisuuteen perustuvan, monitieteisen tutkimuksen rahoittaminen on osa maamme huoltovarmuutta. Harva osasi ennustaa vuoden 2020 alkaessa, kuinka merkitykselliseksi jokapäiväisen elämämme kannalta juuri eläimestä ihmiseen siirtyvien zoonoosivirusten tutkiminen osoittautuu, Lindblom sanoo.
– Hyvinvoivan tulevaisuuden kannalta on niin ikään on tärkeää, että Suomi onnistuu nostamaan TKI-investointinsa vähintään 4 %:iin bruttokansantuotteesta. Uusia, tutkimuslähtöisiä ideoita tarvitaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. TKI-toimintaan panostamalla haasteet voidaan ratkaista tavalla, joka palvelee myös maamme taloutta, toteaa Lindblom.
Lue Helsingin yliopiston tavoitteet hallituksen 21.-22.4. puoliväliriiheen kokonaisuudessaan täältä:
https://www.helsinki.fi/fi/yhteistyo/vaikuttajille/nakemyksia-kehysriiheen-2021