Yliopisto kiittää uutta hallitusta tärkeästä päätöksestä pitää kiinni korkeakouluindeksistä. Myönteistä Suomen tulevaisuuden kannalta on myös sitoutuminen kansalliseen tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä sekä sitoutuminen parlamentaarisen työryhmän linjauksiin TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteista.
Hallitus varmistaa TKI-tavoitteen toteutumisen jo hallituskauden alkuvaiheessa varmistamalla TKI-osaajien koulutuksen ja yliopistojen perusrahoituksen tason.
– Nähdäksemme vaikuttavinta on vahvistaa tutkimuksen edellytyksiä sekä lisätä T&K-rahoitusta paitsi Suomen Akatemialle ja Business Finlandin tutkimusvetoiseen TKI-rahoitukseen, myös tukea kilpailukykyisten innovaatioekosysteemien syntymistä korkeakoulujen ympärille sekä osoittaa lisärahoitusta yliopistojen omiin kaupallistamis- ja yrityshautomotoimintoihin, Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom toteaa.
Myös tavoite kaksinkertaistaa Suomeen ohjautuva EU:n T&K-rahoitus saa yliopistolta tukea. – Riittävä kansallinen vastinrahoitus on tässä A&O, toteaa rehtori Lindblom.
Sen sijaan näyttää epävarmalta, pääseekö hallitus koulutustason noston osalta tavoitteeseen. Vaikka ohjelmassa sitoudutaan korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen, siinä ei ole selvää linjausta lisäpaikkojen rahoituksesta. Linjaukset paikkojen suuntaamisesta kasvukeskuksiin sekä työvoimapulasta kärsiville aloille ovat Suomen edun mukaisia.
– Uusien aloituspaikkojen vaatima resurssilisäys täytyy ottaa pysyvästi huomioon korkeakoulujen perusrahoituksessa. On tärkeää, että rahoitus on mukana hallituksen valmistelemassa suunnitelmassa korkeakoulutusasteen nostamiseksi. Ilman resursseja seurauksena on koulutuksen laadun heikkeneminen, Lindblom toteaa.
Kansainvälistymisen osalta ohjelma sisältää paljon erilaisia tiukennuksia, mutta toisaalta ohjelmaan on kirjattu, että TKI-tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä varmistaa Suomen houkuttelevuus ulkomaisille osaajille. Tämä kirjaus on hyvä lähtökohta jatkotyölle. Positiivisena nostona hallitusohjelma sisältää tavoitteen lisätä kansainvälisten opiskelijoiden kannusteita jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen.
Tutkimuksen edellytyksistä hyviä kirjauksia
Hallitusohjelmassa on huomioitu hyvin tutkimuslainsäädännön edellytysten parantaminen.
– Sen varmistaminen, ettei tietosuojalainsäädäntömme ole tarpeettoman tiukka sekä toisiolain ja sen käytön haasteiden ratkaiseminen ovat tärkeitä kirjauksia. Tällä hetkellä lääketieteellistä työtä ohjaava toisiolaki estää tutkijoita käyttämästä hyväksi Suomen erityislaatuisia tietovarantoja, Lindblom toteaa.
Myönteistä on myös päätös tutkimuslainsäädäntöneuvoston perustamisesta. Neuvoston kautta tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan näkemykset tulevat jatkossa paremmin lainsäätäjien tietoon tutkimuslainsäädäntöä valmisteltaessa. Valtioneuvoston keskitetyn selvitys- ja tutkimustoiminnan (VNTEAS) lakkauttaminen on harmillinen kohta ohjelmassa, joka muuten painottaa tiedolla johtamisen merkitystä.
Merkittävä lupaus on se, että hallitus varmistaa yliopistollista sairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden edellytykset koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä korkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Hallitus lupaa myös arvioida yliopistosairaalalisän rahoittamiseen kanavoidun rahoituksen kohdistumisen tutkimukseen ja opetukseen.
Nuorista on pidettävä huolta
Hallitusohjelma sisältää opiskelijoiden arkeen suoraan vaikuttavia toimia, kuten opintotuen kokonaisuudistuksen. Ohjelma sisältää myös suuret leikkaukset asumistukeen.
– Helsingin yliopisto pitää tärkeänä, että opiskelijoille varmistetaan jatkossakin sellaiset olosuhteet, mukaan lukien opintososiaaliset edut, jotka mahdollistavat opintoihin keskittymisen, sujuvan valmistumisen ja siirtymisen työelämään. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta, vaan kaikki on pidettävä mukana, Lindblom toteaa.