- Jotta Suomessa voitaisiin saavuttaa nuorten ikäluokkien yli 50 prosentin korkeakoulutusaste, tarvitaan pitkän aikavälin vakaa kasvusuunnitelma, jossa lisätään sisäänoton lisäksi myös rahoitusta. Ilman resursseja seurauksena on koulutuksen laadun heikkeneminen. Aloituspaikkoja tulee lisätä ja tutkintotavoitteita kasvattaa erityisesti Uudenmaan korkeakouluissa, sillä Uudellamaalla korkeakoulupaikkoja on liian vähän suhteessa väestöön. Paikkoja tulee lisätä aloille, joille nuoret haluavat ja joilla työpaikat ovat, Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom toteaa.
Aloituspaikkojen ja vakaan rahoituksen suunnitelmaa voi verrata siihen, miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan julkista rahoitusta ollaan lisäämässä. TKI-toiminnan osuutta bruttokansantuotteesta kasvatetaan kohti 4 % ja julkista rahoitus lisätään 1,3 prosenttiin.
- Laadukas tutkimus on kaiken TKI-toiminnan perusta. Tässä yhteydessä on paikallaan lujittaa yliopistojen perusrahoitus kestävälle tasolle sekä lisätä Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta ja Business Finlandin tutkimusvetoista TKI-rahoitusta, Lindblom toteaa.
TKI-politiikka vaatii kunnianhimon tason nostoa myös tiedepolitiikassa.
- Tieteen rahoitusta tulee suunnata laadun perusteella, koota rahoitusta suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja tukea tieteellisesti vahvoja yksiköitä. Meidän täytyy pitää huolta tutkimuksesta, että emme putoa kelkasta globaalisti, Lindblom sanoo.
Päätöksenteon ja tutkijayhteisön vuoropuhelun lisäämiseksi Helsingin yliopisto ehdottaa, että hallitus voisi saada tulevan hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseen tukea tiedepaneeleilta. Eri alojen tutkijoiden asiantuntemusta tulisi hyödyntää erityisesti lainsäädännön kehittämisen tukena sekä osana kriisivarautumissuunnitelmia.
Helsingin yliopiston hallitusohjelmatavoitteet on julkaistu verkkosivuillamme.