Helsingin yliopisto kiittää investoinneista tulevaisuuteen: hallitus panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan

Tieteen rahoitusleikkausten peruminen sekä TKI-rahoituksen kohentaminen luovat pohjaa Suomen osaamispohjaiselle uudistamiselle, mutta työ on vasta alussa.

Helsingin yliopisto on tyytyväinen maan hallituksen kehysriihipäätöksiin.

– Pidän tärkeänä signaalina, että hallituksessa oli tahtoa turvata tutkimuksen edellytykset epävarmassa turvallisuus- ja talouspoliittisessa tilanteessa. Tämä osoittaa, että Suomessa ymmärretään tiedon ja osaamisen konkreettinen merkitys murrosaikoina. Vanhoin eväin emme pärjää, vaan tarvitsemme jatkuvasti uutta tietoa ja osaamista niin yhteiskunnassa kuin yrityksissäkin, sanoo rehtori Sari Lindblom.

Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen leikkauksien peruminen luo vakautta tiederahoitukseen ja rakentaa luottamusta osaamisen tulevaisuuteen Suomessa.

– Ennen kaikkea se on helpotus sadoille rahoitusta saaville tutkijoille, joiden osaamista haluamme Suomessa hyödyntää, Lindblom lisää.

Hallitus päätti lisätä tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta vuodelle 2023 yhteensä 350 miljoonalla edellisen vuoden kehykseen verrattuna. Myös päätös 100 miljoonan euron TKI-verokannustimesta yrityksille saa yliopistolta kiitosta.

Helsingin yliopisto pitää tärkeänä, että innovaatioketju kokonaisuudessaan vahvistuu näillä kehyspäätöksillä. Yliopistojen ja yritysten yhteistyön tukeminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Siksi Business Finlandin TKI-rahoitusta ei saa päästää rapautumaan. Lisäksi tarvitaan panoksia tutkimuksen kaupallistamiseen.

TKI-tavoitteeseen päästävä kahden seuraavan hallituskauden aikana

Riittävät resurssit ovat avainasemassa, jotta Suomi pysyy mukana niin tieteen tason nousussa kuin kansainvälisessä kilpailussa osaajista ja investoinneista. Hallituksen päätökset ja tiedeleikkausten peruminen varmistavat, että TKI-panostusten kasvattaminen kohti neljän prosentin BKT-tavoitetta ei viivästy uuden rahoituskuopan takia.

Myös eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen tulisi sitoutua TKI-politiikan tavoitteeseen: seuraavan hallituksen tehtävä on viedä rahoitus nousu-uralle, jolla talouden osaamispohjaisuutta vahvistetaan ja varmistetaan kestävä tuottavuuden kasvu. Suomella on ratkaistavana myös osaajapulan muodostama haaste. Lähivuosina on tehtävä huomattavia panostuksia, jotta koulutustasoa pystytään nostamaan laadusta tinkimättä. Näissä kaikissa haasteissa korkeakouluilla on tärkeä rooli ja ne ovat mukana tekemässä työtä suomalaisten hyvinvoinnin eteen.