Helsingin yliopisto hakee oikeutta järjestää terveystieteiden maisterikoulutusta – koulutus vahvistaisi sote-alaa Uudellamaalla

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä keskeiset pääkaupunkiseudun sote-alan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut Metropolia ja Laurea ovat ilmaisseet hankkeelle vahvan kannatuksensa.

Helsingin yliopisto on jättänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitetun hakemuksen koulutusvastuusta terveystieteiden alalle. Terveystieteiden koulutusvastuu antaisi yliopistolle oikeuden järjestää koulutusta, joka johtaa terveystieteiden maisterin ja tohtorin tutkintoihin. Maisteritason tutkintokoulutukseen voisivat hakeutua kaikki soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, mukaan lukien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sote-alan asiantuntijat.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä keskeiset pääkaupunkiseudun sote-alan amk-koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut (Metropolia ja Laurea) ovat ilmaisseet vahvan kannatuksensa terveystieteiden maisterin tutkintoon tähtäävän opetuksen käynnistämisestä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutus tarjoaisi sote-alan asiantuntijoille uuden uramahdollisuuden ja lisäisi siten alan veto- ja pitovoimaa.

Helsingin yliopisto hakee ainoastaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja tohtorin tutkinnon koulutusvastuuta, koska alempia korkeakoulututkintoja on jo nykyisellään mahdollista suorittaa useissa muissa korkeakouluissa, myös pääkaupunkiseudulla. Yliopisto pitää arvokkaana tiiviimpää ja täydentävää koulutusyhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa eikä halua lähteä rakentamaan kilpailevaa koulutustarjontaa.

Terveystieteiden koulutuksen saaminen on erityisen tärkeää Uudellemaalle, sillä HYKS:in alue on maamme ainoa yliopistollisten sairaanhoitopiirien erityisvastuualue, jossa ei ole terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutusta. Yliopistojen koulutusvastuilla turvataan riittävä asiantuntijoiden alueellinen tarjonta yhteiskunnan eri aloille. Yliopistosairaanhoitopiireissä on määritelty hoitotyön johtajien kelpoisuusehdot, joissa yliopistollinen terveystieteiden koulutus on monessa tapauksessa vaatimuksena. Kliinisen hoitotieteen johtamisen kehittämiselle tulee suuria paineita väestön ikääntyessä ja hoidon tarpeen lisääntyessä.