Y/07/15 // Jaakko Hämeen-Anttilan lähdön perimmäinen syy on skotlantilaisyliopiston nykyistä parempi tutkimusympäristö. Mutta päätökseen vaikuttivat myös Suomen hallituksen leikkaukset, jotka kohdistuvat erityisesti Helsingin yliopistoon.
— Massiiviset leikkaukset vaikeuttavat tutkijoiden ja opettajien työntekoa.
Pääministeri Juha Sipilä sanoi Helsingin yliopiston avajaisissa, että vaihtoehdot ovat joko koulutuksesta leikkaaminen tai ihmisten kouluttaminen velaksi. Hämeen-Anttilan mielestä kyse on hallituksen ideologisesta valinnasta.
— Samaan aikaan hallitus on laskemassa uusien autojen veroa. Se, onko rahaa vai ei, riippuu siitä, mihin se suunnataan.
Hämeen-Anttilan mukaan on selvää, että säästöt vaikuttavat negatiivisesti koko yliopistoon.
— Jos hallinnosta leikataan, hallinnon työntekijöiden tehtävät siirtyvät professorille, joka joutuu tekemään ne kaiken muun työn päälle.
Eniten Hämeen-Anttila on huolissaan nuorista tutkijoista, jotka ovat juuri väitelleet tai väittelemässä.
— Kun uranäkymät heikkenevät, monet joko jättävät Suomen tai siirtyvät muualle työelämään.
Leikkausten seuraukset saattavat näkyä pahimmillaan vasta 10–20 vuoden kuluttua, jolloin kokeneiden tutkijoiden tieteen taso voi notkahtaa. Professori pitää yliopistoa kuitenkin vahvana yhteisönä ja uskoo sen selviytyvän.
Hämeen-Anttila toivoo Helsingin yliopistolle ensisijaisesti työrauhaa.
— Poliittinen hallinto haluaa muuttaa yliopistoa liikaa liikelaitoksen kaltaiseksi. Uhka tulee sieltä, ei opiskelijoilta eikä yliopiston omalta hallinnolta.
Jaakko Hämeen-Anttila toivottaa kotiyliopistolleen ja seuraajalleen vakaata luottamusta tieteen merkitykseen.
— Ei saa antaa periksi. Voi murista tiedepolitiikasta, mutta sitten pitää keskittyä tekemään kansainvälisesti korkeatasoista tiedettä.