Yliopistot eivät ole mitä tahansa organisaatioita, eivätkä niiden hallitukset mitä tahansa hallituksia.
– Yliopistoyhteisö on aina otettava huomioon kaikessa, mitä hallitus tekee, summaa Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman.
Kronman on ollut Helsingin yliopiston hallituksessa seitsemän vuotta: siitä lähtien, kun yliopistolaki astui voimaan ja yliopistojen hallitukset saivat ensimmäiset ulkopuoliset jäsenensä. Varsinkin ensimmäinen kausi oli haastava, kun oli tehtävä monia asioita ensimmäistä kertaa, alkaen yliopiston ensimmäisestä yhteisestä budjetista.
– Kun tulin yliopiston hallituksen jäseneksi, yllätyin siitä, mitä kaikkea toimii yliopiston sateenvarjon alla. Monipuolisuus tekee tämän niin mielenkiintoiseksi, Kronman sanoo.
Kronmanilla on kokemusta hyvin monenlaisesta hallitustyöstä erikokoisissa yrityksissä, säätiöissä ja järjestöissä. Näitä kaikkia hän löysi myös yliopistolta, jolla on omistuksia ja sijoituksia laidasta laitaan.
ULKOPUOLISIA LISÄMAUSTEITA
Kronmanin mukaan yliopiston ulkopuoliset jäsenet tuovat lisää näkökulmia riskeihin ja mahdollisuuksiin.
– Kokemukseni mukaan organisaatio saa eniten irti hallituksesta, jossa on erilaisia kokemuksia ja mielipiteitä. Ne antavat lisämaustetta keskusteluihin.
Se, mikä erottaa yliopistojen hallitukset muista hallituksista, ovat sisäpuoliset jäsenet. Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa työntekijöiden edustus hallituksissa on harvinaista. Yliopistojen hallituksissa on työntekijöiden lisäksi vielä opiskelijaedustuskin.
– Pidän paljon siitä, että meillä on opiskelijoiden ja työntekijöiden näkökulmat hallituksessa. Sen pitäisi lisätä ymmärrystä, Kronman sanoo.
Koska yliopistojen hallitusten työskentelyssä on omat erityispiirteensä, Kronman käynnisti niitä käsittelevän keskustelusarjan yhteistyössä eri yliopistojen kanssa. Se on hänen mukaansa ollut varsin hyödyllinen, koska kaikki yliopistot ovat eroistaan huolimatta samanlaisten kysymysten äärellä.
SÄÄSTÖIHIN EI TOTU
Kronmanin mukaan on tärkeää, että yliopisto osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän kehuu Helsingin yliopiston avauksia kuten Tiedekulmaa, Thinkfestiä ja alumnitoimintaa.
– Yhteiskunnan kannalta on vaarallista, jos yliopisto jää eristyksiin. Populismin aikakaudella tieteen merkitys olisi syytä ymmärtää.
Taloudelliset vaikeudet ovat piinanneet niin yliopistoa kuin muitakin organisaatioita, joissa Kronman on hallitusvastuussa. Isoja säästöjä on pantu toimeen muiden muassa yliopistolla, Ylessä, Finnairilla ja Kepassa.
– Valitettavasti tällaista on ollut joka paikassa viimeiset kymmenen vuotta. Ei siihen koskaan totu. Mutta vastuullisuuteen liittyy se, ettei raskaita päätöksiä lykätä tulevaisuuteen, jolloin tilanne pääsee vielä pahemmaksi, Kronman sanoo.
Kronman on itse valmistunut Helsingin yliopistosta ja kokee sen emotionaalisesti läheiseksi. Kutsu hallituksen jäseneksi tuntui samanaikaisesti suurelta kunnialta ja paluulta omille juurille.
– Minua inspiroivat yliopistolla käymäni keskustelut ja erilaiset tutkimusmaailmat, joihin olen saanut tutustua. On loputtoman kiehtovaa tavata ihmisiä, jotka tutkivat jotain, mitä en ole ikinä tullut edes ajatelleeksi.