Korkeakouluissa syntyvä osaaminen on Suomen tulevaisuudelle elintärkeää. Korkeakoulututkinnon suorittavien määrää tulee kasvattaa merkittävästi nykyisestä, jos halutaan pitää kiinni talouskasvusta ja saavuttaa nykyistä parempi työllisyysaste. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on reilusti yli 80 prosenttia, kun esimerkiksi perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste jää päälle 40 prosenttiin.
Investoinnit korkeakoulutukseen on syytä aloittaa heti, jos talous- ja työllisyysvaikutuksia halutaan saada aikaan. Nyt suunta on ollut pikemminkin kurjistava: korkeakoulusektorilta leikattiin rahoitusta vuosien 2016-2019 aikana siten, että yhteensä menetykset ovat yli miljardin indeksijäädytyksineen. Tämä johtaa siihen, että korkeakouluilla on vuonna 2020 rahaa yli 400 miljoonaa euroa vähemmän käytössä per vuosi kuin oli vuonna 2015.
Helsingin yliopistolta on leikattu vastaavana aikana yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa indeksijäädytyksineen, joten meillä on lähes 100 miljoona euroa vähemmän rahaa per vuosi vuonna 2020 kuin oli vuonna 2015.
Hallitusohjelmaneuvotteluiden jälkeen yliopistoille luvattiin lisärahaa perusrahoitukseen 40 miljoonaa euroa vuodessa, mikä merkitsee noin 9 miljoonaa euron lisäystä Helsingin yliopistolle. Helpotusta oli luvassa noin 8-9 prosenttia suhteessa tehtyihin leikkauksiin. Perusrahoitus on yliopistoille tärkeää, koska sillä hoidamme perustehtäviämme: annamme laadukasta opetusta ja teemme tutkimusta. Yhdeksän miljoonan euron vuotuinen tasokorotus mahdollistaisi Helsingin yliopistolle toiminnan jatkamisen nykyisen laajuisena kuitenkin niin, että käynnissä oleva säästöohjelma toteutetaan loppuun.
Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi hallitusohjelmaan tukeutuen kehysluvut kaikille korkeakouluille 40 miljoonan euron vuotuisen lisäyksen mukaan. Totesimme, että saamme juuri ja juuri nykytoiminnan kannattavaksi vuonna 2021. Viime vuonnahan operatiivinen tuloksemme oli -17 miljoonaa euroa, tänä vuonna tulos on ennusteen mukaan -30 miljoonaa euroa.
Yllätys oli suuri, kun valtiovarainministeriö julkisti oman budjettiehdotuksensa vuodelle 2020. Siinä perusrahoitukseen tehdäänkin vuosittain vain 10 miljoonan euron tasokorotus, joka siis jaetaan kaikkien yliopistojen kesken. Ehdotuksen toteutuminen merkitsisi Helsingin yliopistolle vain noin 2 miljoonan euron vuotuista lisäystä perusrahoitukseen eikä yliopiston taloutta saataisi tasapainoon ilman lisäsäästöjä. Jatkaisimme siis toiminnan tehostamista entisestään samalla, kun kilpailijamaissa satsataan merkittävästi yliopistoihin. Viimeistään vuoteen 2022 mennessä olisi kulusäästöä saatava vähintään 9 miljoonaa euroa vuodessa käynnissä olevan säästöohjelman lisäksi.
Korkeakouluvisiossa asetetaan tavoitteeksi nostaa korkeakoulutettujen osuus 25–34 vuotiaiden ikäryhmässä 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nyt olemme jäämässä jälkeen kilpailijamaistamme korkeakoulutettujen osuudessa. Tavoite merkitsee jopa 80 000 ihmisen korkeakouluttamista nykyisen määrän päälle. Korkeakoulutuksen laajentaminen tuskin käynnistyy ilman OKM:n esittämää lisärahoitusta.