EU:n tutkimusrahoitus perustuu siihen, että jäsenvaltiot hoitavat itse tutkimuksensa perusrahoituksen ja EU rahoittaa tämän lisäksi tiettyjä painopisteitä. Näitä ovat huippulaatu, kansainvälinen yhteistyö, tutkimuksen infrastruktuurien parempi integrointi ja yhteiskäyttö, tutkimustulosten hyödyntäminen yhteiskunnan hyväksi sekä osaamistason kasvattaminen ja kansainvälistyminen.
Helsingin yliopiston täydentävästä kilpaillusta rahoituksesta EU:sta tulee 10%. Parhaiten Helsingin yliopisto ja koko Suomi on pärjännyt ERC-rahoitushauissa, joilla tuetaan tutkimuksen huippulaatua. Perustutkimuksen osalta olemme EU:ssa nettosaajina. Tällä ohjelmakaudella tutkijamme ovat onnistuneet saamaan kovassa kilpailussa erittäin arvostettua ERC-rahoitusta jo yli 60 kertaa. EU-rahoitus on Helsingin yliopistolle merkittävä asia, niin osoituksena tutkimuksemme korkeasta tasosta kuin taloudellisestikin.
Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa ehdotuksen EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaksi vuosille 2021–2027. Puiteohjelmaehdotus on monipuolinen ja luo mahdollisuuksia uusiin tutkimuksellisiin lähestymistapoihin. Se edesauttaa kansainvälistä yhteistyötä eurooppalaisen tutkimusalueen tiivistämiseksi ja eurooppalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi.
Puiteohjelmassa olisi kuitenkin huomioitava selkeämmin se, että kaiken rahoitettavan tutkimuksen, myös niin sanottujen missioiden, tulee perustua ensisijaisesti tieteelliseen erinomaisuuteen.
EU:n tutkimusrahoituksen painopisteen on tulevaisuudessakin perustuttava sellaisiin elementteihin, jotka kaikkein parhaiten tuottavat tieteellistä ja muuta yhteiskuntaa hyödyttävää lisäarvoa. Yhteiskehittämisen ja aidon innovatiivisuuden mahdollisuuksia ei kuitenkaan saa alistaa vain teollisuuden lyhyen aikavälin intresseille. Tutkimuksen koko potentiaali jää hyödyntämättä, mikäli pelkästään elinkeinoelämän tarpeet korostuvat.
Tutkimusrahoituksella on edistettävä rakenteita, jotka sitovat toisiinsa tutkimuksen, korkeakoulutuksen, innovaatiotoiminnan sekä tiedon hyödyntäjät. Lähestymistapojen olisi pohjattava moni- ja poikkitieteiseen huippututkimukseen sekä eri toimijoiden aitoon ja tasavertaiseen yhteistyöhön. Suuria yhteiskunnallisia haasteita eli niin kutsuttuja viheliäisiä ongelmia ei voida ratkaista ilman erityisesti humanististen ja yhteiskuntatieteellisten lähestymistapojen liittämistä tutkimuskysymyksiin. Eri toimijoiden pitkäkestoista yhteistyötä on syytä tukea, jottei yhteistyö jää yksittäisen projektin rahoituskauden mittaiseksi.
Ehdotetun puiteohjelman tavoitteet ovat kaiken kaikkiaan oikeansuuntaiset ja kunnianhimoiset. Niiden toteutuminen on kannatettavaa, mutta tavoitteisiin pääsemiseksi ohjelman budjetin pitäisi olla 160 miljardia euroa. Nyt budjettiin on varattu alle 100 miljardia euroa. Lisäksi avointa tiedettä tulisi edistää ponnekkaasti. Riittävillä resursseilla voidaan taata koko Eurooppaa hyödyttävien yhteisten tavoitteiden toteutuminen.
Paula Eerola on Helsingin yliopiston tutkimusasioista vastaava vararehtori.
Lue lisääTutustu Helsingin yliopiston näkemyksiin seuraavaa hallituskautta 2019–2023 varten