EU:n tutkimus- ja innovaatiopanostuksista ei tule tinkiä

Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat ovat aloittaneet keskustelut EU:n pitkän aikavälin budjetista vuosiksi 2021–2027. Helsingin yliopisto peräänkuuluttaa Suomelta kunnianhimoista linjausta rahoituskehysneuvotteluihin – nyt on aika tehdä tulevaisuusinvestointeja.

EU:n seuraavan tutkimus- ja innovaatio-puiteohjelman Horizon Europen rahoitusta on lisättävä tuntuvasti, jotta unioni voi lujittaa johtoasemaansa monimutkaisten globaalien haasteiden ratkaisijana.  Puiteohjelman rahoituksen tulisi olla lähempänä 120 miljardia euroa, kansalaisten valitseman Euroopan parlamentin ehdotuksen mukaisesti. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan esitys ei nyt yllä lähellekään tätä.

Helsingin yliopiston vararehtorin Paula Eerolan mukaan seuraavan tutkimus- ja innovaatio -puiteohjelman rahoituksen turvaaminen pitäisi olla erityisesti Suomelle tärkeä asia. ”Olemme vielä voimassa olevan, Horisontti2020 -puiteohjelman nettosaaja”, Eerola muistuttaa.

Suomalaiset toimijat ovat saaneet Horisontti2020 -ohjelmasta rahoitusta yhteensä yli 1,13 miljardia euroa. Ohjelma vastaa suuresta osasta paitsi maamme korkeakoulusektorin, myös julkisen sektorin ulkomailta saadusta tutkimus- ja innovaatio -rahoituksesta.  Eerolan mukaan on tärkeää, että ulkomaisen TKI- ja tutkimusrahoituksen määrä kasvaa – tähän tähtää myös hallitusohjelma.

Puiteohjelmasta rahoitettava Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on eurooppalaisen perustutkimuksen menestystarina. ERC edistää läpimurtotiedettä tutkimusmäärärahoilla, joita myönnetään sekä lupaaville tutkijoille että jo alansa huipputekijöille. Suomalaisista tutkijoista hyvä esimerkki on syöpätutkija ja akatemiaprofessori Kari Alitalo. Alitalon tutkimusryhmän tutkimus liittyy vaikeisiin ja yhteiskunnallisesti merkittäviin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin ja aivojen imusuonten merkitykseen aivovammojen paranemisessa.*

“Euroopan unionin jäsenmaiden johtajien päätös budjetista on merkittävä, sillä se kertoo sitoutumisesta EU:n tulevaisuuteen sekä toisaalta niistä arvoista ja päämääristä, joiden pohjalta tulevaa Eurooppaa rakennetaan. Toivon, että Suomi osoittaa tulevissa EU-budjettineuvotteluissa, että se on todella valmis panostamaan tieteeseen ja innovaatioiden syntymiseen ja kehittämään Euroopan hyvinvointia pitkällä tähtäimellä,” Eerola toteaa.

 

*Tutustu Helsingin yliopistossa tehtävään, ERC:n rahoittamaan tutkimukseen kokonaisuudessaan täältä.