FlyHigh -tutkijanvaihto-ohjelmassa hyönteis- ja kasvitutkijat sekä kärpäsproteiinia tuottavien yritysten insinöörit yhdistävät tietojaan Espanjan, Etelä-Afrikan, Serbian ja Suomen kesken.
Tarkoituksena on lisätä tietoa kärpästen ja isäntäkasvien monimuotoisuudesta sekä toukkien elinkierroista. Samalla voidaan löytää uusia lajeja kärpästen massatuotantoon ja soijan korvaajia siipikarjan ja kalojen rehuksi.
FlyHigh on esimerkki tutkimuksesta, joihin Helsingin yliopisto on saanut rahoitusta Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelmasta. Muitakin löytyy.
Yhdeksän eurooppalaista yliopistoa, Helsingin yliopisto niiden mukana, yhdistävät voimansa Newcastlen yliopiston koordinoimassa EPoS-hankkeessa selvittääkseen, miksi rasvoittunut maksa johtaa toisilla rasvamaksatautiin ja toisilla ei. Tavoitteena on löytää keinoja sairauden diagnosointiin ja mallintaa se biologisesti.
OpenAIRE2020-hankkeessa kehitetään tutkimustulosten avointa saatavuutta. Ateenan yliopiston koordinoima hanke, johon Helsingin yliopisto osallistuu, yrittää aluksi rakentaa Euroopan kattavan digitaalisten arkistojen verkoston ja myöhemmin tutkimustiedon jakamiseen sopivan infrastruktuurin.
Keskimääräinen hankerahoitus vajaa puoli miljoonaa
Kaikkiaan Helsingin yliopistolle on varmistunut rahoitusta 17,85 miljoonaa euroa vuoden 2014 alusta vuoden 2015 lokakuuhun, kertoo Tekesin julkaisema Horisontti 2020 -raportti.
Tämä tekee Helsingin yliopistosta menestyneimmän yliopiston. Aalto-yliopisto on hyvä kakkonen 17,23 miljoonalla eurolla.
Perustutkimukseen tarkoitettua Euroopan tutkimusneuvoston rahoitusta on Horisontista myönnetty helmikuussa 2016 kahdeksalle hankkeelle. Tässäkin Helsingin yliopisto on Suomen ykkönen.
keskimääräinen rahoitus hankkeelle on noin 450 000 euroa
Helsingin yliopiston rahoitus jakautuu monelle – 40 eri hankkeelle. Tämä tarkoittaa, että keskimääräinen rahoitus hankkeelle on noin 450 000 euroa. Verrattuna keskimääräisiin rahoituspäätöksiin, summa on pienehkö, huomauttaa Helsingin yliopiston tutkimusrahoituksen palveluiden palvelupäällikkö Floora Ruokonen.
– Osittain tämä johtuu projektien luonteesta. Kannustamme silti tutkijoita hakemaan suurempia summia.
Hakea voisi enemmän ja paremmin
Ruokosta askaruuttaa myös hakujen onnistumisprosentti. Kun keskimäärin Horisontista myönnettiin rahoitusta 13,8 prosentille hakijoista, oli suomalaisten yliopistojen onnistumisprosentti selvästi alempi 8,7. Helsingin yliopiston prosentti on tällä hetkellä 11,6.
– Alhainen onnistumisprosentti on huono asia, sillä se kertoo hakemuksiin käytettävän paljon turhaa työaikaa, Ruokonen huomauttaa.
Horisontti 2020 rahoituksen arvo on kotimaisia rahoituslähteitä alhaisempi.
EU:n Horisontti 2020 on Helsingin yliopiston suurin ulkomainen tutkimusrahoituksen lähde. Kokonaisarvolta on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin Suomen Akatemian ja muiden suomalaisten lähteiden yhteisarvo. Kaikkiaan Europan unionin osuus Helsingin yliopiston täydentävästä tutkimusrahoituksesta on noin 10 prosenttia. Yliopiston tavoitteena on kasvattaa kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrää.
Suomi sai kolmella eurolla neljä takaisin
Kokonaisuutena suomalaiset yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset saivat Horisontti 2020 -ohjelmasta yli 200 miljoonaa euroa tutkimusrahoitusta 479:ään eri hankkeeseen. Tästä yliopistojen osuus oli 69,5 miljoonaa euroa.
Suomeen puiteohjelmasta saatu summa ylittää Suomen osuuden Horisontti2020:n rahoituksesta kertoimella 1,33. Toisin sanoen, jokaista kolmea Horisonttiin laitettua euroa kohden Suomeen saatiin neljä takaisin. Väkilukuun suhteutettuna Suomi menestyi Horisontti 2020:ssa EU-maista kuudenneksi parhaiten. Pohjoismaista paremmin pärjäsi vain Tanska.
Lisätietoa:
Tekesin julkaisema Horisontti 2020 -raportti (PDF-julkaisu).