Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD vertailee vuosittain maiden panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Suomen sijoittuminen vertailussa on kolaus kansalliselle itsetunnollemme — olemme pudonneet kilpailijamaiden kelkasta. Ongelma on onneksi havaittu ja korjaustoimet käynnistymässä.
Maan hallitus tavoittelee TKI-toiminnan tasoksi neljä prosenttia bruttokansantuotteesta nykyisen 2,7 prosentin sijaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että yksinomaan korkeakoulujen TKI-toiminnan tulisi kasvaa 120 miljoonalla eurolla joka vuosi. Tavoite on aikamoinen, eikä koronan kiihdyttämä velkaantuminen ole sen saavuttamista suinkaan helpottanut.
Onnistumisen ainekset ovat onneksi tiedossamme. Vahvat perustutkimuksen keskittymät edellyttävät kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuureja. Tutkimuslähtöiseen yritystoimintaan satsaaminen vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja auttaa meitä menestymään kansainvälisillä markkinoilla.
Osaaminen elvyttää
Vaurastumista vauhdittavia yritysten ja yliopistojen välisiä kumppanuuksia syntyy, kun yhteistyö hyödyttää sekä yritystä että tutkijaa. Kumppanuuteen kannustavat niin Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit kuin yrityksille kaavaillut uudet tutkimusyhteistyön verokannustimet. Helsingin yliopisto rohkaisee tutkijoita innovaatiotoimintaan ja tukee tutkimuksen muovautumista yritystoiminnaksi varta vasten rakennettujen palvelujen kuten Terkko Health Hubin avulla.
Maamme kilpailukyvyn kannalta on oleellista, että iso osa arviolta 2,3 miljardin suuruisesta EU:n elvytysrahoituksestamme käytetään osaamisen kehittämiseen, tutkimuksen tukemiseen sekä yliopistojen ja yritysten yhteistyön tiivistämiseen. Elvytysrahoitukseen alustavasti valitut teemat — vihreä talous, digitalisaatio ja yhteiskunnan resilienssin vahvistaminen — osuvat erinomaisesti niin yliopistomme vahvuuksiin kuin tavoitteeseen toimia maailman parhaaksi.
Toivottavasti EU:n tuki rohkaisee Suomea vahvistamaan TKI-toiminnan rahoitusta ja edellytyksiä pysyvästi ja pitkäjänteisesti. Niin voimme jatkossakin olla kansakunta, joka investoi tulevaisuuteensa.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston hallintojohtaja.
Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2020.