Yliopistot ovat edelläkävijöitä, Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola kirjoittaa tänään ilmestyneessä Yliopisto-lehdessä.
– Koulutamme nuorisoa muuttamaan isänmaata ja maailmaa paremmaksi paikaksi elää. Samalla Helsingin yliopiston kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus auttaa ratkaisemaan viheliäisiä ongelmia kotimaassa ja globaalisti – sekä tukee kilpailukykyä ja poliittista päätöksentekoa.
‒ Ratkaisevaa on tutkimuksen laatu.
Helsingin yliopisto on jo 375 vuotta vahvasti vaikuttanut Suomen kehitykseen eikä sen pidä talouden tai poliittisten virtausten tiukentuessakaan muuttua muutoksen tekijästä muutoksen kohteeksi.
‒ Yliopistojen tehtävä on tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä sekä toimia kansakunnan uudistumisen moottoreina, myös kansainvälistymisessä ja monikulttuurisuudessa, Kola määrittelee uuden lukuvuoden aloittavassa pääkirjoituksessaan.
Apua hallitukselle ja uudistuksia kouluihin
Helsingin yliopisto työstää parhaillaan uutta strategiaansa. Siihen sisältyviä tutkimuksen uusia avauksia hiotaan yhdessä kumppaniyliopistojen, yritysten ja Helsingin kaupungin kanssa. Teemat liittyvät myös Suomen hallituksen kärkihankkeisiin.
‒ Oiva esimerkki hallitukselle tärkeästä ja monitieteiselle yliopistollemme sopivasta teemasta on digitalisaatio ja sen vaikutus yhteiskuntaan ja ihmisiin.
‒ Helsingin yliopistossa keskitymme erityisesti digitaaliseen opetukseen ja oppimiseen, ja rakennamme Suomesta koulutuksen ja modernin oppimisen kärkimaata. Koulutus ja tutkimus ovat sijoituksia ihmisten hyvinvointiin ja menestymiseen.
Health Capital Helsinki
Meilahden lääketiedekampus ja Viikin vihreä kampus puolestaan rakentavat elämäntieteistä entistä vahvempaa kokonaisuutta. Osaa näistä Life Science -tieteenaloista ollaan niveltämässä myös pääkaupunkiseudun ison yhteisponnistuksen, Health Capital Helsingin, yhteyteen.
‒ Health Capital Helsinki on kansainvälisen mittaluokan tutkimus-, innovaatio- ja yrityskeskittymä, joka kokoaa alueen korkeatasoisen terveysosaamisen yhteen.
‒ Yliopiston biotalousalaa taas profiloimme uusien raaka-aineiden ja biomassavirtojen sekä vihreiden energiaratkaisujen tutkimuksen suuntaan, rehtori kertoo.
Venäjä, Kiina ja ilmasto
Kansainvälisen vaikuttamisen merkitys korostuu aivan erityisesti joulukuussa Pariisissa järjestettävän YK:n ilmastokokouksen alla, rehtori Kola arvioi.
‒ Ilmastonmuutoksen ja ilman laadun huippututkimukselle on kysyntää politiikan tueksi. Voisimme ehdottaa EU-aloitteeksi maailmanlaajuista kasvihuonekaasujen mittausasemaverkostoa. Näin tutkimus ja sen vaatimat mittavat avoimet aineistot saataisiin kattavasti samalle tasolle kuin ne ovat Suomessa.
Yliopiston sisällä ilmakehätieteilijät ovat tiivistäneet yhteyksiään Venäjän-tutkimuksen huippuyksikköön, ja alat ratkovat nyt yhdessä suuria energia- ja ilmastokysymyksiä. Mittausasemien verkostoa olisi tärkeä saada laajennettua itärajan taa.
Helsinkiläistutkijoilla on hyvä syy kiinnittää erityistä huomiota itään myös globaalin politiikan virtausten ja talouskehityksen vuoksi, Kola sanoo.
‒ Venäjän sekä Kiinan tutkimuksemme on hyvin ajankohtaista ja vahvistuu edelleen, muun muassa uusina, kansainvälisinä yhteistyöverkostoina. Tietoa idästä tarvitsee niin julkinen kuin yksityinen sektori.
Maanantaina 31.8. yliopiston lukuvuoden avajaisissa tulevaisuudennäkymiä luotaavat rehtori Jukka Kolan lisäksi muiden muassa pääministeri Juha Sipilä ja Euroopan komission tutkimus-, tiede- ja innovaatiokomissaari Carlos Moedas.