Esteet pois tieteen avoimuuden tieltä

Oivallus avoimen julkaisemisen tärkeydestä tuli geoinformatiikan apulaisprofessori yli kymmenen vuotta sitten Amazonilla –  tai oikeastaan hänen palattuaan sieltä. 

– Paikallisilta tutkijoilta alkoi tulla pyyntöjä lähettää erilliskopioita Amazon-tutkimuksestamme. He eivät päässeet käsiksi maksullisiin julkaisuihin, vaikka ne käsittelivät heidän omaa aluettaan, Toivonen kertoo.

"Tutkijoilla täytyy olla pääsy samasta aiheesta julkaistuun tutkimustietoon."

Arvostetuimmat tieteelliset kustantajat ovat kaupallisia ja heidän julkaisunsa maksullisia. Eteläamerikkalaisten kollegoiden tutkimuslaitoksilla ei ollut mahdollisuutta maksaa julkaisuista eivätkä ne siksi olleet heidän käytettävissään. 

Kokemus johdatti Toivosen edistämään avoimen julkaisemisen ja myös aineistojen avaamisen sanomaa. Hän huomasi, ettei Suomessakaan tilanne ole tasapuolinen eri yliopistojen välillä.

– Tutkimus pohjautuu kuitenkin aina muiden aikaisemmalle työlle, joten tutkijoilla täytyy olla pääsy samasta aiheesta julkaistuun tutkimustietoon. Lisäksi on kyseenalaista, että julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulokset eivät ole kaikille saatavilla, sanoo Toivonen.

Avoimille julkaisuille akateemista arvostusta

Tutkijalle avoin tiede tuo näkyvyyttä ja lisää viittauksia. Avoimet julkaisut ovat helposti ja nopeasti käytettävissä, mikä lisää yliopiston vaikuttavuutta. Haasteena avoimissa julkaisuissa on se, etteivät niiden sarjat ole vielä akateemisesti yhtä arvostettuja kuin kaupalliset sarjat. 

– Vähitellen alkaa onneksi syntyä arvostettuja avoimia sarjoja, joissa julkaiseminen on tutkijalle yhtä suuri meriitti kuin vakiintuneissa kaupallisissa julkaisuissa, kertoo Toivonen.

Avoimen julkaisemisen käytännön ongelmana on myös se, että tutkija joutuu usein osallistumaan julkaisukustannuksiin.

Suomalaiset korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset käyttävät vuodessa 35 miljoonaa euroa tiedejulkaisujen sähköisten aineistojen tilaukseen.

Tieteellistä kustantamista on sanottu yhdeksi maailman kannattavimmista bisneksistä: tutkijat tekevät työn sekä arvioivat ja toimittavat artikkelit useimmiten julkisella rahoituksella, minkä jälkeen kustantamot myyvät tuotteet takaisin tutkijoille. suomalaiset korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset käyttävät vuodessa 35 miljoonaa euroa tiedejulkaisujen sähköisten aineistojen tilaukseen.

Suomalaisten korkeakoulujen ja kirjastojen on pyrkinyt neuvottelemaan suurten tiedekustantajien kanssa viime vuosina nousseiden tilaushintojen kohtuullistamisesta. Konsortion mukaan nykyinen julkaisumalli sulkee tieteellisen tiedon maksumuurien taakse. Tutkijat ovat lähteneet tukemaan FinELibin neuvottelutavoitteita . 

Tutkimustulokset avoimesti saataville

Avoin tiede on yksi Helsingin yliopiston strategisista kehittämiskohteista. Yliopiston tuoreet avoimen julkaisemisen periaatteet linjaavat, että yliopistossa tuotetut tieteelliset julkaisut ovat avoimesti saatavilla. Kaikki julkaisut tullaan jatkossa rinnakkaistallentamaan yliopiston . Avoimuuden lisäksi rinnakkaistallentaminen varmistaisi julkaisujen saatavuuden silloinkin, jos akateeminen kustantaja lopettaisi toimintansa. 

– Avoimen tieteen ja julkaisemisen periaatteemme ja linjauksemme ovat askelia siihen suuntaan, että jatkossa tieteellinen tieto olisi kaikkien vapaasti hyödynnettävissä, sanoo rehtori . 

Lisätietoa