Haluan kiittää hallitusta siitä, että Suomen Akatemian myöntövaltuus turvataan vuodelle 2022. Päätös avaa näkymää siihen, että voisimme päästä polulle kohti TKI-menojen 4 %:n osuutta BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa vallitsee laaja näkemys siitä, että kilpailukykymme ja hyvinvointimme rakentuvat entistä vahvemmin tulevaisuudessa osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille ja niiden kautta syntyvälle tuottavuuden kasvulle. Tuottavuuden kasvu on Suomessa hidastunut viime vuosina verrokkimaitamme enemmän. Siksi tavoitteeksi on asetettu nostaa TKI-menojen osuutta BKT-menoista. Esimerkiksi toissa vuonna osuus oli 2,9 %. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lähes 600 miljoonan euron vuosittaisia lisäpanostuksia, josta julkisen rahoituksen osuus on 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Tavoitteeseen on matkaa, siellä edes varsinaisia tiedeleikkauksia ei ole kokonaan peruttu: kevään -21 kehysriihessä hallitus päätti alentaa strategisen tutkimusrahoituksen valtuutta pysyvästi verrattuna edelliseen kehyspäätökseen 25 miljoonaa euroa ja Suomen Akatemian tutkimushankkeiden myöntämisvaltuutta 10 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien. Näihin leikkauksiin hallitus palannee ensi kevään kehysriihessä osana TKI-rahoituksen rahoituksen vahvistamista.
Tarvittava vakaa ja ennakoitava TKI-panostusten kasvattaminen toteutuisi varmasti niin budjettiprosessien kuin erillisen TKI-rahaston kautta. Nyt tarvittaisiin ennen kaikkea konkreettisia linjauksia, joihin eduskuntapuolueet sitoutuvat pitkäjänteisyyden takaamiseksi ja joiden pohjalta nykyinen hallitus pääsisi tekemään päätökset tämän hallituskauden osalta. Kyse ei ole korkeakoulujen, vaan koko Suomen tulevaisuudesta, sillä korkeatasoinen koulutus ja tutkimus tuottavat kasvun, jolla hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan myös tulevaisuudessa.
Osaamisen varmistamiseksi Suomi tähtää siihen, että vuonna 2030 puolet nuorten aikuisten ikäluokasta olisi korkeakoulutettuja. Tavoitteeseen pääseminen merkitsee, että vuosittaisia aloituspaikkoja pitää lisätä vuoden 2019 tasosta noin 10 000:lla. Vuotuinen rahoitustarve tarvittavaan aloituspaikkalisäykseen on 100 miljoonaa euroa vuoteen 2030 saakka. Resurssit tulee suunnata korkeakoulujen perusrahoituksen tason nostoon. Nyt rahoitus lisäpaikoille on varmistettu vain pariksi vuodeksi. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää myös korkeakouluilta tekoja, kuten opintojen läpäisyä nopeuttavia ja aloittamista varhentavia toimia sekä ohjauspalveluiden kehittämistä opiskelijakunnan muuttuessa heterogeenisemmaksi.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston hallintojohtaja